Synttäriviikko

Heipä hei vaan kaikki!

Taas on päiviä vierähtänyt muutama ja kilometrejä kertynyt mittariin reilusti. Tällä hetkellä ollaan Home Hillissä, mikä on kylä lähellä Townsvilleä. Mackay ohitettiin suht nopeasti, sillä sieltä ei oikein meinannut löytyä mitään kunnollista yöpaikkaa. Kaupunki itsessään vaikutti pikaisen visiitin jälkeen tosi mukavalta. Sieltä löytyi upea Blue water lagoon, joka oli ilmainen ulkouima-allasalue. Keli oli kuin morsian ja vietettiin muutama tunti nauttien synttäripiknikkiä nurtsilla ja polskutellen altaassa.

oli kivaa polskutella :)

Synttäripäivään mahtui piknikin lisäksi ihana murun tekemä aamiainen ja pääsiäismuna (jes, viimeinkin löydettiin!). Mutta mitä ihmettä, täällä ei näköjään ole munissa yllätyksiä. Melkoista huijausta. Maku ei myöskään ollut lähellekään niin hyvä kuin Suomesta saatavissa munissa.

Missä on ylläri?!?!

Iltasella lähdettiin etsimään valmiiksi katsomaamme leirintäeluetta ja viimein erään pienen hiekkatien perukoilta se löydettiinkin. Perille päästyämme oli jo pimeää, joten ei paljoa pystytty tutkailemaan seutua. Synttäreiden juhliminen oli ilmeisen rankkaa, sillä allekirjoittanut rupesi katselemaan unia jo yhdeksän aikaan. Aamulla huomattiin paikka tosi kauniiksi. Kristallin kirkas joki halkaisi upeaa metsämaisemaa. Tuolla olisi voinut viihtyä vaikka vähän pidempäänkin jos vain netti olisi toiminut (heh, eihän me ilman sitä pärjätä :D).

Eilen ei sitten oikein tehtykään muuta kuin ajeltiin. Ensin ajettiin reilu tunti Proserpineen lounaalle ja siellä oli tarkoitus pohtia halutaanko lähteä katsastamaan Whitsunday saaria. Pikaisen Googletuksen jälkeen tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että ei mennä. Saaret ovat varmasti näkemisen arvoiset, mutta järkyttävän hintaiset turistimatkat eivät oikein houkutelleet. Halvimmillaan päiväreissun olisi saanut noin 150 taalalla per nenä.

Päätettiin siis ajella vielä vähän lisää. Kaameasta helteestä huolimatta hypättiin taas autoon ja kurvailtiin vielä pari sataa kilsaa. Huh, kyllä taas tuli hiki. Vähän ennen määränpäätä, Home Hilliä, oli Mt Inkerman, jonka näköalatasanteella kokkailtiin illallista. Saatiin myös seuraa pienestä vallabiperheestä.

"Noniin, ja hymyä... "

 ELINA, TUOLLA ON VALLABI!

Missä, missä, MISSÄ?????

Vallabeja nähtiin kaiken kaikkiaan kolme ja yhdellä niillä oli pikkuruinen poikanen pussissa. Elukat olivat melko kesyjä ja saatiin toljottaa niitä rauhassa hyvä tovi. Onnistuttiin nappaamaan jopa muutama kelvollinen otos otuksista.

Täällä ei vappua juhlita lainkaan. Tämä hieman latisti synttärifiiliksiä, sillä vapun juhlinta on kuulunut aina kiinteänä osana mun synttäreihin. Tämän vuoksi päätinkin viettää synttäripäivän sijasta synttäriviikon. Tämän päivän synttärit toli tarkoitus aloittaa aamiaisella paikallisessa kahvilassa, mutta pienen kiertelyn jälkeen todettiin, että  kylä on niin pieni, ettei täältä oikein löydy mitään aamiaispaikkaa. Niimpä palattiin autolle keittelemään kahvia ja munia.

Mitähän vielä.. Hmm.. Viimeisen viikon aikana oon lisäksi käynyt kaksi kertaa kuntosalilla ja taas tänään suunnittelin mennä. Jes hyvä minä! Sitten ollaan syöty aivan helvetin kallista jäätelöä mäkkärissä (Mc Flurry melkein 5 taalaa kappaleelta, uskomatonta..). ja ja ja.. ei kai mitään muuta ihmeellistä..

Ollaan nyt varmaan vielä toinen yö tässä Home Hillissä, sillä täällä on matkaajille ilmaiset suihkut ja keittiö (ja mikä tärkeintä, netti toimii moitteettomasti!). Ainoa haittapuoli tässä leirintäpaikassa on ihan vierestä kulkeva junarata. Onneksi nukun nykyisin niin sikeästi, etten kuullut mitään. Ola taisi jotain mainita huonoista unista. Aamulla tosin viereisessä firmassa aloitettiin duunaaminen jo joskus seiskan aikaan, mutta kai sitä siihen aikaan sopii jo herätäkin.

Hyvää viikonloppua kaikille lukijoille!

Terkuin Elina ja Ola

No kestääkö?
2.5.2014

Ola on ihanasti tehny mulle synttäriaamupalaa ja tiskannu ja kaikkee :) Vielä on tosin synttäriviikkoa jäljellä...