lauantai 24. toukokuuta 2014

Työ tekijäänsä kiittää, vai kiittääkö?

Moikka!

Viimeisestä kirjoituksesta on vierähtänyt jo melkein viikko. Syy tähän on se, ettei meille ole oikein tapahtunut mitään. Edelleen ollaa tällä samalla Mareeba-Atherton akselilla. Pari yötä vietettiin yhdellä maksullisella alueella, mistä sai sähköllisen paikan 12 taalalla per yö. Hyödynnettiin tämä aika tehokkaasti ja fiksailtiin autoa. Olli asensi jääkapille tuulettimen, sillä kaasukäytössä ilmankiertoa ei ole suunniteltu kovinkaan hyvin. Nyt tuulettimen asennuksen jälkeen jääkaappi jäähtyy ja pysyy kylmänä paljon tehokkaammin.

Kätevä insinööri
ja valmista tuli
Lämpömittarikin löytyy
Itse sain myös kaikkea pientä duunattua. Muun muassa ommeltua kadonneita nappeja ja korjailtua verhoja, sekä pestyä pyykkiä. Tänään ollaan saatu askarreltua auton perään suihkukoppi. Tai lähinnä verhot, suihkuhan oli jo valmiina.

Hieno suihkukoppi

Kyllä kelpaa suihkuttaa!
Tuolla leirintäpaikassa meille piti seuraa pari ihanaa ponia. Ne laidunsivat auton ympärillä vapaana ja niitä sai käydä silittelemässä. Yhtenä iltana pihapiiriin tuli myös 10 kengurua, jotka meistä välittämättä ruokailivat rauhassa. Tää on niin parasta täällä Australiassa.







Kelitkin on täällä nyt vähän parantuneet. Parina viime päivänä vielä sateli, mutta tänään ollaan jo saatu kunnolla aurinkoa. Viime päivät on auton fiksauksen lisäksi kuluneet pitkälti luonto tv:tä (ja oikeeta tv:tä) katsellessa sään pakottaessa sisätiloihin. Toivottavasti nyt paiste jatkuu, jotta päästään touhuilemaan uloskin.

Luonto TV

Heh, pakko oli ostaa ja oli hyvää :P
Sitten muihin aiheisiin. Ollaan tässä menneellä viikolla mietitty töiden hakua ja vähän itseasiassa jo haettukin niitä. Päälimmäinen fiilis on tällä hetkellä se, että suoraan sanottuna vituttaa. Ollaan huomattu, että työnantajien (farmien tai lähinnä hostellien, jotka palkkaa farmeille väkeä) asenne ja käytös on melko asiatonta. Työnhakijoita on ilmeisesti niin paljon, että kunnioitus puuttuu kokonaan eikä joustoa löydy mistään asioista. Esim tälläinen kokemus meillä oli tänään:

Haettiin työpaikkaa farmilta, joka sijaitsee tästä missä nyt ollaan noin 500 kilometrin päässä. Ilmoituksessa oli mainittu, että palkka on 20.13 taalaa tunti, eli ihan ok. Sitten saatiinkin tämä työpaikka. Hyväksymisviestissä oli kuitenkin mainittu, että asuminen maksaa 8.5 tunnin palkan, eli meidän viikon majoitus olisi ollut noin 340 taalaa (huomaa, että Bondi Beachillä, joka on Australian kalleinta aluetta, maksettiin viikossa vuokraa 220 taalaa). Tämän ja verojen jälkeen palkasta ei siis jäisi käytännössä käteen mitään. Tämän lisäksi viestissä oli ponnekkaasti CAPS LOCK pohjassa mainittu, että farmilla täytyy olla ennen maanantaita eli käytännössä huomenna. Kysyttiin sitten, että kuinka paljon majoitus maksaa jos asumme meidän camperissä ja käytämme vain heidän wc:tä ja suihkujaan, sekä onko ok, jos tulisimme vasta tiistaina, sillä täältä vuoristosta vanhalla hitaalla autolla ei ehdittäisi perille huomisen aikana. Tämän jälkeen tulikin sitten viesti, että sori, tuplabuukaus, paikka meni.

Huomasin kuitenkin saman työnantajan ilmoituksen uudestaan netissä, joten laitettiin viestiä, että selvästi vielä hakevat työntekijöitä, joten rehellisyys olisi ollut paikallaan ilmoitettaessa, ettei meitä oteta. Tästäkö sitten tämä tyyppi (jep, ei ollut allekirjoittanut yhtäkään viestiä nimellään, joten ei tiedetty kenen kanssa edes puhutaan. Allekirjoitus oli aina human resource manager) hermostui ja takaisin tuli suhteellisen loukkaava viesti, josta ilmeni, että hän olikin jonkun hostellin palveluksessa ja syy miksi ei sitten kuitenkaan paikkaa saatu, oli tuo asumiskuvio. Viestissä oli lisäksi mainittu, että yleensä hän pitää suomalaisia ahkerina työntekijöinä ja mukavina ihmisinä, mutta meidän kohdalla on ilmeisen selvä poikkeus. Loppuun oli vielä painokkaasti ilmaistu, että kyllä duunareita aina riittää, että sayonarasta vaan. Tämän jälkeen vastattiin vaan, että suomalaiset on yleensä rehellisiä ihmisiä ja he odottavat rehellisyyttä myös ihmisiltä kenen kanssa toimivat.

Että sellaista tänne. Meidän on tosi vaikea nähdä itseämme työskentelemässä missään, missä työntekijöitä ei arvosteta pätkän vertaa. Mielummin ollaan sitten tekemättä töitä, sillä rahallisesti meillä ei ole mikään hätä. Tosi harmillista, että niin moni reppureissaaja tulee tänne hirveässä rahapulassa (tai joutuu sellaiseen melkein heti saavuttuaan), että joutuu hyväksymään minkä tahansa paskaduunin ja riistosopimukset. Ihmiset ovat myös monesti liian tyhmiä (tai vellihousuja) sanomaan mitään epäkohdista suoraan vaan ainoastaan napistaan kavereille.

Koitetaan nyt ehkä vielä hetken aikaan katsella, jos jotain ilmaantuu, mutta hiukkasen pessimistisiä ollaan kyllä nyt. Täällä on sellainen WWOOF -järjestelmä (Willing Workers on Organic Farms), missä voi mennä tekemään töitä ilmaiseksi majoitusta ja ruokaa vastaan tietyille luomufarmeille. Mielummin mennään rehellisesti tekemään tälläistä hommaa kun muka palkalliseen duuniin, mistä ei todellisuudessa jää käteen mitään muuta kuin paska kohtelu.

Noniin, nyt on purettu kiukut ja aika siirtyä sohvalta sänkyyn katsomaan Lostia!

Terkkuja Suomeen!

Terveisin

Human resources

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Voit kommentoida myös anonyyminä!