Moi taas!
Nyt ei ole enää kovin pitkä matka Cairnsiin. Sellanen pari sataa kilometriä. Tämä tarkoittaa myös, että reissun suunniteltu ensimmäinen määränpää alkaa olla aika lähellä. Täytyy siis kohta pysähtyä hetkeksi ja miettiä, että mitä me sitten halutaan tehdä. Jatketaanko road trippiä vielä johonkin, etsitäänkö töitä ja jos etsitään niin mistä? Monia kysymyksiä ja vielä meillä ei ole vastauksia mihinkään.
Viimeisestä postauksesta ollaan ajeltu sellaiset kolmisen sataa kilometriä. Ensimmäinen pysäkki matkalla oli Townsville ja sen edustalla sijaitseva saari, Magnetic Island. Viime lauantaina Magnetic Islandilla oli open day ja lauttaliput saarelle sai alennuksella. Kalliit ne oli silti, 20 taalaa meno-paluu per nenä. Normaali hinta 36 taalaa per nenä (matkaa 8km). Saari itsessään oli todella upea, mutta mikään muu päivässä ei sitten mennytkään suunnitelmien mukaan. Tapahtuma oli järjestetty todella ala-arvoisesti ja mikään jutuista, mitä olimme ajatelleet tehdä, ei mennyt niin kun piti. Tälläistä palautetta lähti järjestäjille.
Seuraava päivä vietettiin Townsvillen kaupungissa. Tai kaupungissa ja kaupungissa. Käytiin heittämässä läheisessä kansallispuistossa noin 9 kilometrin lenkki yhdelle vuorelle ja kurkkaamassa ihan kaupungin keskellä ollutta isoa kalliota, Castle Hilliä. Sieltä oli upeat näkymät kaupungin ylle. Myös Magnetic Island näkyi komeasti.
Kansallispuistossa patikoimamme lenkki oli todellinen bush walk, niin kuin täällä sanotaan. Polku oli todella kapoinen ja heinikkoinen. Tömisteltiin kunnolla pelotellaksemme kaikki kärmekset sun muut karkuun. Tavattiin polulla myös yksi lapsiperhe, joten kovin vaarallisesta alueesta tuskin oli kyse. Ilman käärmeitä ei kuitenkaan selvitty, sillä pois lähtiessämme nähtiin kuitenkin jotain todella siistiä: vedessä, polun vasemmalla puolella, vaikutti olevan jokin "romukasa". Tarkemmin tutkailtuamme "romukasa" osoittautui isoksi pyyttoniksi (ainakin käsivarren paksuinen), joka ruokaili pienen joutsenen kokoisella linnulla. Melkoinen jötkäle.
Kansallispuistoilun jälkeen oltiin melkoisen poikki, mutta käytiin kuitenkin katsomassa Townsvillen kuuluisaa Rock Poolia, joka on iso merivesiuima-allas. Iltasella oli jo kuitenkin sen verran viileää, ettei kumpikaan haluttu mennä uimaan. Illalla nähtiin leirintäalueella myös reissun ensimmäinen luonnossa oleva opossumi!
Maanantaina lähdettiin ajelemaan kohti Inghamia. Matkalla käytiin kurkkaamassa yksi kaunis vesiputous ja syötiin lounaaksi jäätelöä, nam (synttäriviikolla voi syödä jäätelöä lounaaksi vaikka joka päivä)! Perillä Inghamissa allekirjoittanut löysi taas tiensä kuntosalille. Reenin jälkeen käytiin ruokakaupassa ja ajeltiin noin 40 kilsaa pohjoiseen yhdelle ilmaiselle leirintäalueelle yöksi.
Katsotaan mihin tänään päädytään!
PS. Ollaan saatu huolestuneita kommentteja krokoihin liittyen ja kerrottakoon, että ei olla vielä nähty yhtäkään luonnossa. Varotaan niitä parhaamme mukaan, eikä mennä sellaisiin paikkoihin, missä on varoitettu krokotiileistä. Luvataan myös tutkia kaikki varoituskyltit tarkkaan. Suolaisen veden krokotiilit ovat niitä vaarallisia, joten ollaan erityisen varovaisia suolaisen veden äärellä.
Adiós amigos!
Terkuin Elina ja Ola
Nyt ei ole enää kovin pitkä matka Cairnsiin. Sellanen pari sataa kilometriä. Tämä tarkoittaa myös, että reissun suunniteltu ensimmäinen määränpää alkaa olla aika lähellä. Täytyy siis kohta pysähtyä hetkeksi ja miettiä, että mitä me sitten halutaan tehdä. Jatketaanko road trippiä vielä johonkin, etsitäänkö töitä ja jos etsitään niin mistä? Monia kysymyksiä ja vielä meillä ei ole vastauksia mihinkään.
Viimeisestä postauksesta ollaan ajeltu sellaiset kolmisen sataa kilometriä. Ensimmäinen pysäkki matkalla oli Townsville ja sen edustalla sijaitseva saari, Magnetic Island. Viime lauantaina Magnetic Islandilla oli open day ja lauttaliput saarelle sai alennuksella. Kalliit ne oli silti, 20 taalaa meno-paluu per nenä. Normaali hinta 36 taalaa per nenä (matkaa 8km). Saari itsessään oli todella upea, mutta mikään muu päivässä ei sitten mennytkään suunnitelmien mukaan. Tapahtuma oli järjestetty todella ala-arvoisesti ja mikään jutuista, mitä olimme ajatelleet tehdä, ei mennyt niin kun piti. Tälläistä palautetta lähti järjestäjille.
 |
| Nähtiin monta ihanaa koalaa puussa. |
Seuraava päivä vietettiin Townsvillen kaupungissa. Tai kaupungissa ja kaupungissa. Käytiin heittämässä läheisessä kansallispuistossa noin 9 kilometrin lenkki yhdelle vuorelle ja kurkkaamassa ihan kaupungin keskellä ollutta isoa kalliota, Castle Hilliä. Sieltä oli upeat näkymät kaupungin ylle. Myös Magnetic Island näkyi komeasti.
 |
| Townsville and Magnetic Island from Castle Hill |
Kansallispuistossa patikoimamme lenkki oli todellinen bush walk, niin kuin täällä sanotaan. Polku oli todella kapoinen ja heinikkoinen. Tömisteltiin kunnolla pelotellaksemme kaikki kärmekset sun muut karkuun. Tavattiin polulla myös yksi lapsiperhe, joten kovin vaarallisesta alueesta tuskin oli kyse. Ilman käärmeitä ei kuitenkaan selvitty, sillä pois lähtiessämme nähtiin kuitenkin jotain todella siistiä: vedessä, polun vasemmalla puolella, vaikutti olevan jokin "romukasa". Tarkemmin tutkailtuamme "romukasa" osoittautui isoksi pyyttoniksi (ainakin käsivarren paksuinen), joka ruokaili pienen joutsenen kokoisella linnulla. Melkoinen jötkäle.
 |
| Iso kärmes oli aika kaukana, no worries ;) |
 |
| Turistit kansallispuistossa |
Kansallispuistoilun jälkeen oltiin melkoisen poikki, mutta käytiin kuitenkin katsomassa Townsvillen kuuluisaa Rock Poolia, joka on iso merivesiuima-allas. Iltasella oli jo kuitenkin sen verran viileää, ettei kumpikaan haluttu mennä uimaan. Illalla nähtiin leirintäalueella myös reissun ensimmäinen luonnossa oleva opossumi!
 |
| Townsville Rock Pool |
Maanantaina lähdettiin ajelemaan kohti Inghamia. Matkalla käytiin kurkkaamassa yksi kaunis vesiputous ja syötiin lounaaksi jäätelöä, nam (synttäriviikolla voi syödä jäätelöä lounaaksi vaikka joka päivä)! Perillä Inghamissa allekirjoittanut löysi taas tiensä kuntosalille. Reenin jälkeen käytiin ruokakaupassa ja ajeltiin noin 40 kilsaa pohjoiseen yhdelle ilmaiselle leirintäalueelle yöksi.
Katsotaan mihin tänään päädytään!
PS. Ollaan saatu huolestuneita kommentteja krokoihin liittyen ja kerrottakoon, että ei olla vielä nähty yhtäkään luonnossa. Varotaan niitä parhaamme mukaan, eikä mennä sellaisiin paikkoihin, missä on varoitettu krokotiileistä. Luvataan myös tutkia kaikki varoituskyltit tarkkaan. Suolaisen veden krokotiilit ovat niitä vaarallisia, joten ollaan erityisen varovaisia suolaisen veden äärellä.
Adiós amigos!
Terkuin Elina ja Ola
Kiitos korteista :)
VastaaPoistaA&P+M