perjantai 30. toukokuuta 2014

Road trip Australiassa part 1

Moikka vaan!

Tässä postauksessa ajattelin kertoa road tripille lähdöstä täällä Ausseissa. Itse ollaan tähän mennessä ajettu Sydneystä Cairnsiin. Meidän matkan kohteita en kovin tarkasti rupea käymään tässä läpi, sillä niistä voit lukea enemmän postauksista jotka alkavat tästä ja päättyvät tähän. Seuraavassa postauksessa lupaan kuitenkin tehdä jonkinlaisen yhteenvedon meidän reissusta. Aikaa meillä matkaan kului melkolailla tasan kaksi kuukautta.

Itärannikon road trip on monen reissaajan unelma. Australiassahan voi Sydneystä lähteä myös Melbournen kautta Great Ocean Roadia kohti Adelaidea ja siitä sitten joko Perthiin tai Alice Springsiin ja edelleen pohjoiseen, mutta väli Sydney-Cairns lienee kaikista suosituin ainakin back packereiden keskuudessa. Itse päädyttiin itärannikkoon juurikin tästä syystä, sillä maa ja auto olivat meille uusia joten haluttiin varmistaa, että apua on tarvittaessa helposti saatavilla. Maa on valtava ja maisemat vaihtelevat todella paljon sen mukaan minne päin suuntaat. Vaikea sanoa mikä täällä on upeinta, laajat aavikot, korkeat vuoret, vehreät sademetsät, upeat rannat vai kaikki se mitä ei olla vielä nähty. Varmaa on kuitenkin se, että mihin suuntaan tahansa lähdet, näet takuu varmasti upeita juttuja.

 
 

Kulkupeli

Matkan taittamiseen on monia vaihtoehtoja. Auton voi ostaa tai vuokrata, voi kysellä muilta autollisilta kyytiä, voi liikkua bussilla tai/ja junalla. Itse tosiaan ostettiin auto ja näin ensimmäisen road tripin jälkeen voi melkein sanoa, että se on vaihtoehdoista paras (muita toki ei olla kokeiltukaan). Oma auto antaa täydellisen vapauden liikkua juuri sitä vauhtia, mitä itse haluat. Voit pysähtyä vaikka jokaisessa mielenkiintoisessa pikkukylässä, voit poiketa reitiltä ja viettää viikonlopun sisämaan ihanissa vuoristomaisemissa, voit olla liikkumatta muutamaan päivään, jos löytyy kiva leirintäalue. Toki omassa autossa on myös huonot puolet: jos auto hajoaa, olisi hyvä, että osaat tehdä sille edes jotain tai sitten täytyy löytyä pätäkkää viedä se korjaamolle.

Ehkä parasta omassa autossa on kuitenkin se, että on viimein paikka tavaroille. Ei tarvitse olla koko ajan pakkaamassa ja purkamassa rinkkaa ja kaivamassa sitä hammasharjaa pohjimmaisesta taskusta (en itseasiassa ole edes nähnyt omaa rinkkaani varmaan kuukauteen :D). Jos haluat lähteä johonkin, voi romut jättää autoon ja mukaan pakata vain pikkurepun. Ah miten kätevää. Oman auton kanssa liikkuen et myöskään ole sidoksissa mihinkään aikatauluihin: ei bussien vahtimista, ei check out timeja hostelleista, ei kerrassaan mitään aikatauluja (jollet niitä sitten itse itsellesi tee).

Oma auto on kuin olisi private double room mukana koko ajan

Vuokra-autolla hommasta katoaa leppoisuus, sillä yleensä jokainen päivä maksaa ekstraa ja pihinä ihmisenä et tietenkään halua maksaa paljoa. Tämän vuoksi otat auton alle ajatuksena ajaa vähintään 500 kilometriä päivässä, jotta pääset mahdollisimman halvalla perille. Voin kertoa, että ei kannata. Pääset toki perille, mutta et ehdi nähdä tai kokea yhtään mitään. Viidentenä päivänä perillä olet todennäköisesti sitä mieltä, että olisi suosiolla kannattanut lentää (olisi muuten tullut halvemmaksikin). Vuokra-auto toimii paremmin lyhyen matkan ajoihin. Australiasta löytyy useita autonvuokrausyrityksiä. Useimmin teillä näkee Jucyjä. Jos hinnan puolesta mietit, että oma auto on kallis, niin tässä vähän yksinkertaista vertailua: me maksettiin Panamiñosta 5000 taalaa ja matka Sydneystä Cairnsiin kesti 2kk. Esimerkiksi Jucyllä (Nissan El Grand) olisi hintaa tuolle ajalle tullut 5084 taalaa (esimerkin auto ei ole halvin mahdollinen, sillä noissa pienissä campereissä ei asu Erkkikään viikkoa kauempaa). Nyt me kuitenkin saadaan (ainakin jotain :D) takaisin kun myydään Panamiño. Vuokra-autosta se on money long gone.

Juna ja bussi antavat hieman lisää vapautta. Lähes kaikissa "reissunbuukkausmestoissa" myydään bussipasseja, joilla voit tietyn ajan reissata tietyn yhtiön kulkupeleillä yhdellä maksulla. Tämä antaa sinulle vapautta ja voit liikkua juuri sellaista vauhtia kun tahdot. Toki miinuksena tässä on, että ihaniin pieniin vuoristokyylin voi olla hankala poiketa, jos ne eivät kuulu sallittujen bussivuorojen listaan. Tulet siis todennäköisesti liikkumaan paljon pelkissä turistipaikoissa. Jos kuitenkin olet yksin reissaava tyttö, joka ei osaa edes vaihtaa rengasta autoon, on tämä ehdottomasti järkevämpää kuin auton osto tai edes vuokraus. Linkin takaa löydät esimerkin Greyhoundin tarjonnasta. Kolme kuukautta voimassa oleva bussipassi välille Sydney-Cairns näyttää netistä ostettuna maksavan noin 475 taalaa. Vinkkinä voin kuitenkin sanoa, että aiemmin mainitut "reissunbuukkausmestat", joita löytyy lähes joka kadulta, myyvät näitä monesti paljon huokemmilla hinnoilla.

Kimppakyydit ovat myös oiva keino taittaa matkaa. Varsinkin suosituimmmilla väleillä on aina menijöitä. Ilmoituksia voi selailla esimerkiksi netistä tai hostellien ilmoitustauluilta. Tämä on halpa keino matkustaa, monesti jaat vain polttoainekulut. Toki miinuksena myös se, ette useinkaan pääse itse vaikuttamaan matkan pysähdyspaikkoihin tai kohteisiin.

Aika

Toinen tärkeä asia laittaa mietintämyssyyn on reissuun käytettävä aika. Aika kannattaa mieluummin arvioida ylä kuin alakanttiin stressin välttämiseksi. Meidän matka kesti sen kaksi kuukautta ja voin sanoa, ettei tuota väliä kannata liikkua ainakaan yhtään nopeammin (ei ne Greyhoundin bussipassitkaan suotta ole voimassa 3kk). Joitain paikkoja jäi jo nyt meiltä näkemättä ja välillä ajettiin monta päivää ilman kunnon pysähdystä. Paras vaihtoehto on tietysti se, että reissulle ei ole lyöty loppupäivämäärää valmiiksi etukäteen vaan saat reissata ihan omaan tahtiin. 


Mitähän vielä.. Seuraavassa postauksessa tosiaan käsittelen asiaa näkökulmasta "Sydney-Cairns ja oma auto", joten tarkempia vinkkejä ja kertomusta meidän reissuta tulossa sinne!

Terkuin Elina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Voit kommentoida myös anonyyminä!