Heippa hei,
Meidän kahden päivän reissu Chiang Maista Laosiin saatiin päätökseen eilen illalla, kun saavuttiin Luang Prabangiin viiden aikaan. Matka itsessään meni yllättävän hyvin. Oltiin luettu niin paljon huonoista kokemuksista tällä reissulla, että toiveet eivät olleet kovin korkealla.
Matka alkoi siis maanantaiaamuna ja koko maanantai menikin ajellessa. Viiden aikaan oltiin Laosin ja Thaimaan rajalla, mihin jäätiin yöksi. Meidän bussimatka meni ihan hyvin, sillä olin varautunut reilulla satsilla matkapahoinvointipillereitä. Kaikki kyydissä eivät olleet kuitenkaan yhtä onnekkaita ja parin tunnin ajon jälkeen Pohjois-Thaimaan kiemuraiset tiet olivat tehneet tepposensa eräälle brittityttöselle. Kerran pysähdyttiin oksentamaan ja tämän jälkeen pariin otteeseen oksennettiin ikkunasta.
Kaikki kyytiläiset selvisivät kuin selvisivätkin hengissä rajalle. Meidän kyyti tiputti meidät rajalle sanomatta sanaakaan ja jäätiin siihen vähän huulipyöreänä ihmettelemään, että minnekäs sitten. Vastassa oli tietysti tuk tuk -kuskeja, jotka tarjoutuivat viemään meidät Laosin puolen toimistoon 40 batin, eli noin 1 euron hintaan. Onneksi katsottiin kartasta, että matkaa oli sellaiset 300 metriä, joten ei muuta kuin jalkaa toisen eteen.
Viisumi maksaa suomalaiselle 35 USD ja rahan lisäksi tarvitsee passikuvan. Kuvan koolla tai värityksellä ei liene väliä. Ilmeisesti kopio passikuvasta kelpaa myös. Saatiin koko porukalle viisumit suhteellisen nopeasti ja siirryttiin rajan lähellä olevaan yöpaikkaan. Tässä vaiheessa kaikilla oli jo kiljuva nälkä (kyllä, myös mulla!), sillä matkalla oli ainoastaan yksi pikainen pysähdys 7elevenissä, mistä kaikki eivät tajunneet ostaa mukaan tarpeeksi evästä. Illallisen jälkeen katseltiin vähän Sons of Anarchya tietokoneelta ja ruvettiin nukkumaan.
Aamulla herättiin ennen seiskaa ja käytiin kiskaisemassa aamupala huiviin. Tämän jälkeen kuski oli taas meitä hakemassa ja kyyditsi meidät läheisessä kylässä sijaitsevalle laiturille, josta slow boat lähti Mekong-jokea pitkin kohti Luang Prabangia. Paatin lähtöaika oli kello 10 ja yllättävää kyllä, aikataulussa pysyttiin. Matka meni melko mukavasti. Oltiin niin myöhään satamassa (eräällä ranskalaisella hipsterillä oli aamulla ilmeisesti tuccakriisi ja päästiin lähtemään majapaikasta melkein puoli tuntia myöhässä), että ei saatu enää kunnollisia penkkejä, vaan jouduttiin viettämään matka keulan puupenkeillä.
Matka kesti seitsemisen tuntia ja sisälsi monta pysähdystä, kun paikallisia pudoteltiin milloin millekin joenpenkalle, josta he sitten talsivat kyläänsä. Maisemat olivat hienoja ja tuuli piti mukavasti viileänä.
Oltiin etukäteen luettu, että näihin slow boat matkoihin liittyy usein sellainen huijaus, että turistit jätetään 10 kilometriä kaupungin ulkopuolelle, jotta he joutuvat ottamaan taksin kaupunkiin. Paikalliset viedään kyllä ihan kaupunkiin saakka. Milloin syyksi sanotaan, ettei kaupungissa mukamas ole laituria tai milloin joen pinta on liian matalalla. Joskus turistit kieltäytyvät nousemasta pois tuossa paikassa, jonka seurauksena matka ei jatku. Viimein paikalliset heittävät turistien kamat laidan yli, jolloin on sitten pakko mennä. Ei siis yllätytty yhtään, kun näin kävi. Jotkut jäivät huulipyöreänä ihmettelemään tilannetta, mutta me katsottiin parhaaksi lähteä mahdollisimman nopeasti liikkeelle, jotta ehditään esimmäisten joukossa taksijonoon ja päästää nopeasti kylälle.
Laivasta noustuamme ja joen penkan päälle kivuttuamme, huomasimme, että tämä huijaus on melkoisen iso ja ilmeisen toimiva business. Ylhäällä oli lipunmyyjä, joka jakoi lippuja, joilla ihmiset ohjattiin tuk tuk -takseihin. Homma oli niin hyvin hoidettu, että tuota voisi jo kutsua järjestäytyneeksi rikollisuudeksi. Eikä poliisia tai ketään muutakaan kiinnosta... Melkoista kuraahan tuo on, mutta tosiaan ei yllättänyt meitä, sillä asia oli jo tiedossa.
Tuk tuk heitti sitten meidät meidän guest houselle, josta oltiin varattu edellisenä iltana huone booking.com:in kautta. Perille päästyämme paikallinen jannu erittäin huonolla englannilla sönkötti meille, että ei heillä mitään varausta ole. Ei auttanut vaikka näytettiin puhelimesta varausvahvistusta. Hän vain osoitti heidän varausvihkoaan, joka oli täynnä ihmeellisiä harakanvarpaita, ja hoki "no booking". Guest housessa oli kyllä tilaa, mutta ei sellaista huonetta (parivuode, ei ilmastointia), mikä oltiin varattu. Hän tarjosi meille ilmastoinnillasta huonetta, mutta siitä olisi pitänyt maksaa enemmän. Eihän me siihen suostuttu, sillä asia oli heidän moka, joten meidän olisi pitänyt saada tuo huone siihen hintaan, mikä meidän varausvahvistuksessa luki.
Tässä vaiheessa oli jo taas kiukkukäyrä sen verran korkealla, että tuumattiin vaan, että vaihdetaan paikkaa. Vieressä oli toinen guest house, jossa oli huone vapaana. Huone oli melkoinen läävä. Ei omaa vessaa ja todella ränsistynyt kaikin puolin. Mulkku joka meille huonetta näytti, kehtasi pyytää siitä vielä aivan uskomatonta hintaa. Tuo hinta, minkä jannu sanoi, oli niin pöyristyttävä, että lähdettiin sanaakaan sanomatta pois.
Rakennuksen ulkopuolella kelailtiin hetki vaihtoehtoja, kun ensimmäisen guest housen jannu tuli pihalle ja sanoi menevänsä kysymään meille huonetta tuosta, mistä juuri oltiin saatu aivan törkeä hinta. Hetken päästä jannu tuli takaisin ja sanoi, että 10 USD (meille hinta oli ensin 18 USD). Otettiin sitten tuo läävä, sillä kello oli paljon ja oli nälkä jne. Illalla varattiin sitten seuraaviksi pariksi yöksi selkeästi kalliimpi ja parempi mesta.
Yö meni kärsiessä. Huone oli älyttömän meluisa. Putket huusi, kukko huusi, liikennettä oli jatkuvasti ym. Aamulla silmät ristissä mentiin aamupalalle, jonka jälkeen käveltiin meidän uuteen majapaikkaan, joka on paljon mukavampi. Tosin hintaakin on lähes kolme kertaa enemmän.
Niin, se ensivaikutelma. Suoraan sanottuna aivan paska. Ihmiset on samanlaisia (jos ei pahempiakin) rahankiiltosilmissä turisteja kusettavia mulkkuja, kuin Thaimaassakin. Suurin ero Thaimaahan on täällä se, että kaikki on kolme kertaa kalliimpaa. Kyllä, luit oikein, kalliimpaa. Mopon vuokra on 16 euroa päivässä, kun thaimaassa se oli 5. Aamupala maksoi 4 euroa, kun thaimaassa sen sai alle kahdella. Lueskelin, että tämä kyseinen kaupunki on Unescon maailman perintökohde joten ehkä se selittää, miksi täällä on niin kallista. Saa nähdä tehdäänkö täällä yhtään mitään noiden hintojen takia. Ehkä jatketaan matkaa johonkin muualle hyvin nopeasti.
Ei muuta, kun leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!
Elina ja Ola
Meidän kahden päivän reissu Chiang Maista Laosiin saatiin päätökseen eilen illalla, kun saavuttiin Luang Prabangiin viiden aikaan. Matka itsessään meni yllättävän hyvin. Oltiin luettu niin paljon huonoista kokemuksista tällä reissulla, että toiveet eivät olleet kovin korkealla.
Matka alkoi siis maanantaiaamuna ja koko maanantai menikin ajellessa. Viiden aikaan oltiin Laosin ja Thaimaan rajalla, mihin jäätiin yöksi. Meidän bussimatka meni ihan hyvin, sillä olin varautunut reilulla satsilla matkapahoinvointipillereitä. Kaikki kyydissä eivät olleet kuitenkaan yhtä onnekkaita ja parin tunnin ajon jälkeen Pohjois-Thaimaan kiemuraiset tiet olivat tehneet tepposensa eräälle brittityttöselle. Kerran pysähdyttiin oksentamaan ja tämän jälkeen pariin otteeseen oksennettiin ikkunasta.
 |
| Auton kylkeä laatoitettiin matkan aikana pariin otteeseen |
 |
| Pohjois-Thaimaan luontoa |
Kaikki kyytiläiset selvisivät kuin selvisivätkin hengissä rajalle. Meidän kyyti tiputti meidät rajalle sanomatta sanaakaan ja jäätiin siihen vähän huulipyöreänä ihmettelemään, että minnekäs sitten. Vastassa oli tietysti tuk tuk -kuskeja, jotka tarjoutuivat viemään meidät Laosin puolen toimistoon 40 batin, eli noin 1 euron hintaan. Onneksi katsottiin kartasta, että matkaa oli sellaiset 300 metriä, joten ei muuta kuin jalkaa toisen eteen.
 |
| Kävellen Laosiin |
Viisumi maksaa suomalaiselle 35 USD ja rahan lisäksi tarvitsee passikuvan. Kuvan koolla tai värityksellä ei liene väliä. Ilmeisesti kopio passikuvasta kelpaa myös. Saatiin koko porukalle viisumit suhteellisen nopeasti ja siirryttiin rajan lähellä olevaan yöpaikkaan. Tässä vaiheessa kaikilla oli jo kiljuva nälkä (kyllä, myös mulla!), sillä matkalla oli ainoastaan yksi pikainen pysähdys 7elevenissä, mistä kaikki eivät tajunneet ostaa mukaan tarpeeksi evästä. Illallisen jälkeen katseltiin vähän Sons of Anarchya tietokoneelta ja ruvettiin nukkumaan.
 |
| Meidän bungalow iltahämärässä |
Aamulla herättiin ennen seiskaa ja käytiin kiskaisemassa aamupala huiviin. Tämän jälkeen kuski oli taas meitä hakemassa ja kyyditsi meidät läheisessä kylässä sijaitsevalle laiturille, josta slow boat lähti Mekong-jokea pitkin kohti Luang Prabangia. Paatin lähtöaika oli kello 10 ja yllättävää kyllä, aikataulussa pysyttiin. Matka meni melko mukavasti. Oltiin niin myöhään satamassa (eräällä ranskalaisella hipsterillä oli aamulla ilmeisesti tuccakriisi ja päästiin lähtemään majapaikasta melkein puoli tuntia myöhässä), että ei saatu enää kunnollisia penkkejä, vaan jouduttiin viettämään matka keulan puupenkeillä.
 |
| Veneessä oli tiivis tunnelma |
Matka kesti seitsemisen tuntia ja sisälsi monta pysähdystä, kun paikallisia pudoteltiin milloin millekin joenpenkalle, josta he sitten talsivat kyläänsä. Maisemat olivat hienoja ja tuuli piti mukavasti viileänä.
 |
| Mighty Mekong |
 |
| Kylä joen rannalla |
 |
| Slower boat |
Oltiin etukäteen luettu, että näihin slow boat matkoihin liittyy usein sellainen huijaus, että turistit jätetään 10 kilometriä kaupungin ulkopuolelle, jotta he joutuvat ottamaan taksin kaupunkiin. Paikalliset viedään kyllä ihan kaupunkiin saakka. Milloin syyksi sanotaan, ettei kaupungissa mukamas ole laituria tai milloin joen pinta on liian matalalla. Joskus turistit kieltäytyvät nousemasta pois tuossa paikassa, jonka seurauksena matka ei jatku. Viimein paikalliset heittävät turistien kamat laidan yli, jolloin on sitten pakko mennä. Ei siis yllätytty yhtään, kun näin kävi. Jotkut jäivät huulipyöreänä ihmettelemään tilannetta, mutta me katsottiin parhaaksi lähteä mahdollisimman nopeasti liikkeelle, jotta ehditään esimmäisten joukossa taksijonoon ja päästää nopeasti kylälle.
Laivasta noustuamme ja joen penkan päälle kivuttuamme, huomasimme, että tämä huijaus on melkoisen iso ja ilmeisen toimiva business. Ylhäällä oli lipunmyyjä, joka jakoi lippuja, joilla ihmiset ohjattiin tuk tuk -takseihin. Homma oli niin hyvin hoidettu, että tuota voisi jo kutsua järjestäytyneeksi rikollisuudeksi. Eikä poliisia tai ketään muutakaan kiinnosta... Melkoista kuraahan tuo on, mutta tosiaan ei yllättänyt meitä, sillä asia oli jo tiedossa.
Tuk tuk heitti sitten meidät meidän guest houselle, josta oltiin varattu edellisenä iltana huone booking.com:in kautta. Perille päästyämme paikallinen jannu erittäin huonolla englannilla sönkötti meille, että ei heillä mitään varausta ole. Ei auttanut vaikka näytettiin puhelimesta varausvahvistusta. Hän vain osoitti heidän varausvihkoaan, joka oli täynnä ihmeellisiä harakanvarpaita, ja hoki "no booking". Guest housessa oli kyllä tilaa, mutta ei sellaista huonetta (parivuode, ei ilmastointia), mikä oltiin varattu. Hän tarjosi meille ilmastoinnillasta huonetta, mutta siitä olisi pitänyt maksaa enemmän. Eihän me siihen suostuttu, sillä asia oli heidän moka, joten meidän olisi pitänyt saada tuo huone siihen hintaan, mikä meidän varausvahvistuksessa luki.
Tässä vaiheessa oli jo taas kiukkukäyrä sen verran korkealla, että tuumattiin vaan, että vaihdetaan paikkaa. Vieressä oli toinen guest house, jossa oli huone vapaana. Huone oli melkoinen läävä. Ei omaa vessaa ja todella ränsistynyt kaikin puolin. Mulkku joka meille huonetta näytti, kehtasi pyytää siitä vielä aivan uskomatonta hintaa. Tuo hinta, minkä jannu sanoi, oli niin pöyristyttävä, että lähdettiin sanaakaan sanomatta pois.
Rakennuksen ulkopuolella kelailtiin hetki vaihtoehtoja, kun ensimmäisen guest housen jannu tuli pihalle ja sanoi menevänsä kysymään meille huonetta tuosta, mistä juuri oltiin saatu aivan törkeä hinta. Hetken päästä jannu tuli takaisin ja sanoi, että 10 USD (meille hinta oli ensin 18 USD). Otettiin sitten tuo läävä, sillä kello oli paljon ja oli nälkä jne. Illalla varattiin sitten seuraaviksi pariksi yöksi selkeästi kalliimpi ja parempi mesta.
Yö meni kärsiessä. Huone oli älyttömän meluisa. Putket huusi, kukko huusi, liikennettä oli jatkuvasti ym. Aamulla silmät ristissä mentiin aamupalalle, jonka jälkeen käveltiin meidän uuteen majapaikkaan, joka on paljon mukavampi. Tosin hintaakin on lähes kolme kertaa enemmän.
 |
| Tää huone on jo ihan kiva |
Niin, se ensivaikutelma. Suoraan sanottuna aivan paska. Ihmiset on samanlaisia (jos ei pahempiakin) rahankiiltosilmissä turisteja kusettavia mulkkuja, kuin Thaimaassakin. Suurin ero Thaimaahan on täällä se, että kaikki on kolme kertaa kalliimpaa. Kyllä, luit oikein, kalliimpaa. Mopon vuokra on 16 euroa päivässä, kun thaimaassa se oli 5. Aamupala maksoi 4 euroa, kun thaimaassa sen sai alle kahdella. Lueskelin, että tämä kyseinen kaupunki on Unescon maailman perintökohde joten ehkä se selittää, miksi täällä on niin kallista. Saa nähdä tehdäänkö täällä yhtään mitään noiden hintojen takia. Ehkä jatketaan matkaa johonkin muualle hyvin nopeasti.
Ei muuta, kun leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!
Elina ja Ola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kommentoida myös anonyyminä!