Moro moi!
Me ollaan tällä hetkellä Portlandissa. Tänään ajellaan vaan vähän, ehkä sellaiset 100 kilsaa, sillä matkalla on paljon nähtäviä juttuja. Victor Harborin jälkeinen reitti tänne on ollut varsin mukava. Upeita näköaloja ja paljon luontoa. Vietettiin tuossa yksi yö aivan autiolla rannalla. Auringonlasku oli melkoisen upea.
Käytiin pari päivää sitten katselemassa Mount Gambierissa Blue Lakea, joka on uskomattoman sininen järvi. Järvi on muodostunut vanhaan tulivuoren kraateriin ja jotkut mineraalit saavat sen veden hohtamaan erittäin sinisenä kesäisin. Muuten vesi on harmaata. Taulussa luki, että vesi muuttuu siniseksi vasta lokakuussa, mutta kyllä meistä se jo näin kuukautta aiemmin aika siniseltä näytti.
Mount Gambierin jälkeen ajeltiin Cape Bridgewateriin, jossa oli upeita rantamaisemia, sekä yksi eteläisen pallonpuoliskon suurimmista hyljeyhdyskunnista. Keli ei valitettavasti ollut tuolloin kovinkaan hyvä, joten ei nähty kuin muutama hylje. Yhdellä veijarilla oli lisäksi kalaverkko kaulan ympärillä. Tästä ilmoitettiin tietysti infokeskukseen ja he lupasivat soittaa jollekin äijälle, joka käy vapauttamassa poloisen.
Hylkeiden lisäksi nähtiin pari käärmettä, sekä yksi Victorian isoimmista tuulivoimahankkeista. Näitä myllyjä on neljässä paikassa ja tämä kuvan keskittymä tuottaa sähkö noin 22 000 taloudelle vuosittain.
Nyt tehdään lähtöä Portlandista ja kohta ollaankin jo Great Ocean Roadilla. Ikäväksemme huomattiin, että monet ilmaiset leirintäpaikat reitin varrella ovat muuttuneet maksullisiksi ihan vastikään. Eikä mitenkään vähän maksullisiksi, vaan hinnat on 34 taalaa yöltä, eikä noissa ole edes suihkua, saatikka sähköä! Melkoista riistoa.
Mitähän vielä.. Ainiin. Kyllä taas rupesi ärsyttämään kasvisten kalleus täällä. Kurkkua ei olla ostettu herraties koska milloin, koska ne maksaa tällä hetkellä noin 4 taalaa kappale. Siis yksi (eikä useinkaan kovin iso kurkku) maksaa 4 taalaa. Uskomatonta. Tomaatteja ollaan kuitenkin sitkeästi ostettu niiden korkeasta hinnasta huolimatta, sillä jotain rehuja olisi hyvä syödä kuitenkin.. No nekin maksavat supermarketissa tällä hetkellä 7-9 taalaa kilo. Eli about taalan kappale. Toki joistakin hedelmäkaupoista voisi löytää ehkä vähän halvemmalla, mutta niiden löytäminen aina uudesta kaupungista ei ole kovinkaan helppoa, sillä useinkaan niitä ei ole merkitty Google Mapsiin. Lisäksi melkoisen ärsyttävää juosta hintojen perässä sadassa eri kaupassa ja monesti hintaerot ovat kuitenkin niin pieniä, että ei maksa vaivaa. Suomessa iltalehden mukaan tällä hetkellä tomaatit tarjouksessa euron kilo (toki nämä ovat ulkomaisia). Että vähän eri hinnoissa pyörii.
Onneksi kohta lähdetään thaimaaseen syömään halpaa ruokaa.
Terkuin Elina ja Ola
Me ollaan tällä hetkellä Portlandissa. Tänään ajellaan vaan vähän, ehkä sellaiset 100 kilsaa, sillä matkalla on paljon nähtäviä juttuja. Victor Harborin jälkeinen reitti tänne on ollut varsin mukava. Upeita näköaloja ja paljon luontoa. Vietettiin tuossa yksi yö aivan autiolla rannalla. Auringonlasku oli melkoisen upea.
Käytiin pari päivää sitten katselemassa Mount Gambierissa Blue Lakea, joka on uskomattoman sininen järvi. Järvi on muodostunut vanhaan tulivuoren kraateriin ja jotkut mineraalit saavat sen veden hohtamaan erittäin sinisenä kesäisin. Muuten vesi on harmaata. Taulussa luki, että vesi muuttuu siniseksi vasta lokakuussa, mutta kyllä meistä se jo näin kuukautta aiemmin aika siniseltä näytti.
Mount Gambierin jälkeen ajeltiin Cape Bridgewateriin, jossa oli upeita rantamaisemia, sekä yksi eteläisen pallonpuoliskon suurimmista hyljeyhdyskunnista. Keli ei valitettavasti ollut tuolloin kovinkaan hyvä, joten ei nähty kuin muutama hylje. Yhdellä veijarilla oli lisäksi kalaverkko kaulan ympärillä. Tästä ilmoitettiin tietysti infokeskukseen ja he lupasivat soittaa jollekin äijälle, joka käy vapauttamassa poloisen.
Hylkeiden lisäksi nähtiin pari käärmettä, sekä yksi Victorian isoimmista tuulivoimahankkeista. Näitä myllyjä on neljässä paikassa ja tämä kuvan keskittymä tuottaa sähkö noin 22 000 taloudelle vuosittain.
 |
| Kiikareiden läpi otettu kuva hylkeistä Vihreä pallukka on kalaverkkoon sotkeutunut reppana |
 |
| Cape Bridgewater |
 |
| Nähtiin taas pari kärmestä |
 |
| Wind power |
Nyt tehdään lähtöä Portlandista ja kohta ollaankin jo Great Ocean Roadilla. Ikäväksemme huomattiin, että monet ilmaiset leirintäpaikat reitin varrella ovat muuttuneet maksullisiksi ihan vastikään. Eikä mitenkään vähän maksullisiksi, vaan hinnat on 34 taalaa yöltä, eikä noissa ole edes suihkua, saatikka sähköä! Melkoista riistoa.
Mitähän vielä.. Ainiin. Kyllä taas rupesi ärsyttämään kasvisten kalleus täällä. Kurkkua ei olla ostettu herraties koska milloin, koska ne maksaa tällä hetkellä noin 4 taalaa kappale. Siis yksi (eikä useinkaan kovin iso kurkku) maksaa 4 taalaa. Uskomatonta. Tomaatteja ollaan kuitenkin sitkeästi ostettu niiden korkeasta hinnasta huolimatta, sillä jotain rehuja olisi hyvä syödä kuitenkin.. No nekin maksavat supermarketissa tällä hetkellä 7-9 taalaa kilo. Eli about taalan kappale. Toki joistakin hedelmäkaupoista voisi löytää ehkä vähän halvemmalla, mutta niiden löytäminen aina uudesta kaupungista ei ole kovinkaan helppoa, sillä useinkaan niitä ei ole merkitty Google Mapsiin. Lisäksi melkoisen ärsyttävää juosta hintojen perässä sadassa eri kaupassa ja monesti hintaerot ovat kuitenkin niin pieniä, että ei maksa vaivaa. Suomessa iltalehden mukaan tällä hetkellä tomaatit tarjouksessa euron kilo (toki nämä ovat ulkomaisia). Että vähän eri hinnoissa pyörii.
Onneksi kohta lähdetään thaimaaseen syömään halpaa ruokaa.
Terkuin Elina ja Ola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kommentoida myös anonyyminä!