Back in Thailand

Heipä hei!

Vientianessa Laosin reissun viimeiset kaksi päivää kuluivat nopsaan, vaikka kaupunki itsessään ei ollut mikään kovin kummoinen. Molempina iltoina käytiin iltamarkkinoilla, joilla oli totta vie halpaa. Kahdella eurolla sai melkein mitä vain. Hieman tuliaisia ja Lao Laoa tarttui mukaan. Viimeisenä päivänä Vientianessa vierailtiin Cope Visitor Information Centerissä. Cope on organisaatio, joka auttaa jo aiemmin mainittuja UXOn uhreja. UXOja (unexploded ordnance) on edelleen tänä päivänäkin Laosin maaperässä miljoonia ja ne aiheuttavat joka vuosi noin 100 loukkaantumista tai kuolemaa. Onnettomuudet sattuvat ihmisten päivittäisissä askareissa: viljelyssä, metsätöissä ym. Tämä on taas yksi asia, mistä teidän kaikkien NATOn kannattajien kannattaa lukea lisää. Pähkinänkuoressa: Jenkit pudottivat vuosien 1964 ja 1973 välillä yli miljoona tonnia räjähteitä Laosiin (joka oli puolueeton, eli sillä ei ollut mitään tekemistä Vietnamin sodan kanssa!) yrittäessään estää vietnamilaisten etenemisen maan halki. Näistä pommeistä arviolta 30 prosenttia ei räjähtänyt. Tuon ajan jälkeen räjähtämättömät pommit ovat aiheuttaneet yli 12000 onnettomuutta (haavoittuneet ja kuolleet yhteensä) ja joka vuosi tulee lisää.

Tälläistä tuhoa tapahtuu joka vuosi

Copen lahjoittamia ja uhrien itsensä tekemiä proteeseja

Paikallisen itse tekemä jalkaproteesi

Cluster bomb, eli pommi, minkä sisällä oli satoja pieniä pommeja.
Nämä aiheuttavat eniten vahinkoa

Historiapainotteisen lauantain jälkeen siirryttiin toissa päivänä Laosista takaisin Thaimaan maaperälle. Lento Vientianesta Bangkokiin oli melko kallis, mutta palvelu oli kyllä varsin ensiluokkaista. Lentokentällä saatiin käyttää Bangkok Airwaysin loungea, jossa oli tarjolla kakkuja, pitsaa, kaljaa, limua ym. herkkua. Vatsat täynnä siirryttiin koneeseen, joka oli uusi ja siisti. Lento kesti tunnin ja sen aikana tarjoiltiin lounas juomineen. Vähän erilaista, kuin halpalentoyhtiöillä lentäminen. Nyt jos kummastelette, että miksi me lennettiin, kun junalla olisi päässyt niiiiin paljon halvemmalla, niin syystä että viisumi. Maitse mentäessä Thaimaahan saa vaan 15 päivän viisumin, kun lentäen pärähtää suoraan 30 päivää. Katsottiin myös, että jatko tuolle 15 päivän viisumille olisi ollut sen hintainen, että ei oltaisi voitettu juuri mitään juna+viisumin jatko paketilla.

 

Herkkuja Bangkok Airwaysin loungessa

Lennettiin maailman parhaalla

  

Bangkokissa otettiin sitten sky train ja metro alle ja hurautettiin päärautatieasemalle, josta kyseltiin lippuja Krabille. Krabilla ei ole rautatieasemaa, joten ensin täytyy mennä junalla Surat Thaniin ja siitä sitten bussilla Krabille. Saatiin paikat parin tunnin kuluttua lähtevään junaan (joskin taas yläpunkat). Siinä sitten täytettiin vähän eväsvarastoja ja odoteltiin junan lähtöä. Lähtöaika tuli ja meni ja juna ei hievahtanutkaan. Reilut puoli tuntia lähtöajan jälkeen joku henkilökunnan jäsen tuli sanomaan, että ”car is broken, accident accident!”. Ei auttanut kun raahata kamat ulos junasta ja jatkaa odottelua. Puolen tunnin päästä uusi junavaunu saatiin paikalle ja meidät sisään.

Tällänen lenkki

Junamatka alkoi hieman nihkeästi ja varsinkin allekirjoittanut oli kovin väsynyt. Syykin selvisi, sillä kuume huiteli yli 38 asteessa. Hieman kauhistutti, että nytkö se denguekuume tai malaria sitten iski. Aamuun mennessä kuume oli kuitenkin särkylääkkeen voimalla selätetty toistaiseksi ja olokin hieman kohentunut. Bussimatka Surat Thanista Krabille sujui nuokkuen ja samalla kaavalla meni myös eilinen päivä. Iltasella kuume kuitenkin nousi vielä lähelle 38 astetta, joten ihan kunnossa ei vielä oltu. Myös Juhalle nousi kuume. 

Yläpunkassa sairastamassa

Tänään on ollut jo kuumeeton päivä sekä Juhalla, että Elinalla, joten ei tainnut onneksi olla kyse denguesta tai malariasta. Kummallinen kuume kyllä, sillä muita oireita ei ollut: ei nuhaa, yskää, kurkkukipua tms. 

Tänään seurueemme kasvoi taas yhdellä jäsenellä, sillä Juuso liittyi joukkoon iloiseen. Pojat ovat tänään hoitaneet asioita (eli juoneet kaljaa) ja me tytöt ollaan kierrelty kaupungilla ja käyty pedikyyrissä ja manikyysissä. Vitsi mitä luksusta! Täältä löyty muuten tosi kivat markkinat, joilla oli reissun parhaat ruokakojut!

Kalmareita ja muita merenelävi vartaassa

Pikkulettuja eri täytteillä

Huomenna otetaan suunta kohti Koh Jumin saarta, jossa ei pitäisi olla kerrassaan sitten mitään tekemistä. Luvassa siis täydellistä rentoutumista seuraavat kolme päivää! Tämän jälkeen Juuso suuntaa Phukettiin sukeltelemaan ja me muut jatketaan Koh Lantalle.

Koh Jumille jumii

T: Ryhmärämä