Työ tekijäänsä kiittää, vai kiittääkö?

Moikka!

Viimeisestä kirjoituksesta on vierähtänyt jo melkein viikko. Syy tähän on se, ettei meille ole oikein tapahtunut mitään. Edelleen ollaa tällä samalla Mareeba-Atherton akselilla. Pari yötä vietettiin yhdellä maksullisella alueella, mistä sai sähköllisen paikan 12 taalalla per yö. Hyödynnettiin tämä aika tehokkaasti ja fiksailtiin autoa. Olli asensi jääkapille tuulettimen, sillä kaasukäytössä ilmankiertoa ei ole suunniteltu kovinkaan hyvin. Nyt tuulettimen asennuksen jälkeen jääkaappi jäähtyy ja pysyy kylmänä paljon tehokkaammin.

Kätevä insinööri

ja valmista tuli

Lämpömittarikin löytyy

Itse sain myös kaikkea pientä duunattua. Muun muassa ommeltua kadonneita nappeja ja korjailtua verhoja, sekä pestyä pyykkiä. Tänään ollaan saatu askarreltua auton perään suihkukoppi. Tai lähinnä verhot, suihkuhan oli jo valmiina.

Hieno suihkukoppi

Kyllä kelpaa suihkuttaa!

Tuolla leirintäpaikassa meille piti seuraa pari ihanaa ponia. Ne laidunsivat auton ympärillä vapaana ja niitä sai käydä silittelemässä. Yhtenä iltana pihapiiriin tuli myös 10 kengurua, jotka meistä välittämättä ruokailivat rauhassa. Tää on niin parasta täällä Australiassa.

Kelitkin on täällä nyt vähän parantuneet. Parina viime päivänä vielä sateli, mutta tänään ollaan jo saatu kunnolla aurinkoa. Viime päivät on auton fiksauksen lisäksi kuluneet pitkälti luonto tv:tä (ja oikeeta tv:tä) katsellessa sään pakottaessa sisätiloihin. Toivottavasti nyt paiste jatkuu, jotta päästään touhuilemaan uloskin.

Luonto TV

Heh, pakko oli ostaa ja oli hyvää :P

Sitten muihin aiheisiin. Ollaan tässä menneellä viikolla mietitty töiden hakua ja vähän itseasiassa jo haettukin niitä. Päälimmäinen fiilis on tällä hetkellä se, että suoraan sanottuna vituttaa. Ollaan huomattu, että työnantajien (farmien tai lähinnä hostellien, jotka palkkaa farmeille väkeä) asenne ja käytös on melko asiatonta. Työnhakijoita on ilmeisesti niin paljon, että kunnioitus puuttuu kokonaan eikä joustoa löydy mistään asioista. Esim tälläinen kokemus meillä oli tänään:

Haettiin työpaikkaa farmilta, joka sijaitsee tästä missä nyt ollaan noin 500 kilometrin päässä. Ilmoituksessa oli mainittu, että palkka on 20.13 taalaa tunti, eli ihan ok. Sitten saatiinkin tämä työpaikka. Hyväksymisviestissä oli kuitenkin mainittu, että asuminen maksaa 8.5 tunnin palkan, eli meidän viikon majoitus olisi ollut noin 340 taalaa (huomaa, että Bondi Beachillä, joka on Australian kalleinta aluetta, maksettiin viikossa vuokraa 220 taalaa). Tämän ja verojen jälkeen palkasta ei siis jäisi käytännössä käteen mitään. Tämän lisäksi viestissä oli ponnekkaasti CAPS LOCK pohjassa mainittu, että farmilla täytyy olla ennen maanantaita eli käytännössä huomenna. Kysyttiin sitten, että kuinka paljon majoitus maksaa jos asumme meidän camperissä ja käytämme vain heidän wc:tä ja suihkujaan, sekä onko ok, jos tulisimme vasta tiistaina, sillä täältä vuoristosta vanhalla hitaalla autolla ei ehdittäisi perille huomisen aikana. Tämän jälkeen tulikin sitten viesti, että sori, tuplabuukaus, paikka meni.

Huomasin kuitenkin saman työnantajan ilmoituksen uudestaan netissä, joten laitettiin viestiä, että selvästi vielä hakevat työntekijöitä, joten rehellisyys olisi ollut paikallaan ilmoitettaessa, ettei meitä oteta. Tästäkö sitten tämä tyyppi (jep, ei ollut allekirjoittanut yhtäkään viestiä nimellään, joten ei tiedetty kenen kanssa edes puhutaan. Allekirjoitus oli aina human resource manager) hermostui ja takaisin tuli suhteellisen loukkaava viesti, josta ilmeni, että hän olikin jonkun hostellin palveluksessa ja syy miksi ei sitten kuitenkaan paikkaa saatu, oli tuo asumiskuvio. Viestissä oli lisäksi mainittu, että yleensä hän pitää suomalaisia ahkerina työntekijöinä ja mukavina ihmisinä, mutta meidän kohdalla on ilmeisen selvä poikkeus. Loppuun oli vielä painokkaasti ilmaistu, että kyllä duunareita aina riittää, että sayonarasta vaan. Tämän jälkeen vastattiin vaan, että suomalaiset on yleensä rehellisiä ihmisiä ja he odottavat rehellisyyttä myös ihmisiltä kenen kanssa toimivat.

Että sellaista tänne. Meidän on tosi vaikea nähdä itseämme työskentelemässä missään, missä työntekijöitä ei arvosteta pätkän vertaa. Mielummin ollaan sitten tekemättä töitä, sillä rahallisesti meillä ei ole mikään hätä. Tosi harmillista, että niin moni reppureissaaja tulee tänne hirveässä rahapulassa (tai joutuu sellaiseen melkein heti saavuttuaan), että joutuu hyväksymään minkä tahansa paskaduunin ja riistosopimukset. Ihmiset ovat myös monesti liian tyhmiä (tai vellihousuja) sanomaan mitään epäkohdista suoraan vaan ainoastaan napistaan kavereille.

Koitetaan nyt ehkä vielä hetken aikaan katsella, jos jotain ilmaantuu, mutta hiukkasen pessimistisiä ollaan kyllä nyt. Täällä on sellainen WWOOF -järjestelmä (Willing Workers on Organic Farms), missä voi mennä tekemään töitä ilmaiseksi majoitusta ja ruokaa vastaan tietyille luomufarmeille. Mielummin mennään rehellisesti tekemään tälläistä hommaa kun muka palkalliseen duuniin, mistä ei todellisuudessa jää käteen mitään muuta kuin paska kohtelu.

Noniin, nyt on purettu kiukut ja aika siirtyä sohvalta sänkyyn katsomaan Lostia!

Terkkuja Suomeen!

Terveisin

Human resources

Käytännön asioita Sydneystä

Moikka, 

Tässä postauksessa kirjoittelen erilaisista käytännön asioista Sydneyssä perustuen omaan kokemukseen. Aiemmassta postauksesta voit lukea enemmän siitä, mitä Sydneyssä kannattaa tehdä. Jos tulee jotain kysyttävää tai postausehdotuksia, niin jätä ihmeessä kommenttia!

Yleistä

Sydney on kallis kaupunki. Viimeisimmän tilaston mukaan maailman viidenneksi kallein. Tämän kyllä huomaa. Ruoka on kallista, asuminen on kallista, kaikki on kallista. Tosin palkatkin on paremmat, kuin muualla Australiassa. Tämä on hyvä pitää mielessä kun miettii, että haluaako tänne jäädä asumaan pidemmäksi aikaa. Olli tuossa juuri tokaisi, että jos olisi tämän tiennyt, ei oltaisi jääty tänne edes kuukaudeksi, vaan siirrytty suosiolla halvemmille alueille.

Kaupunki itsessään on mun mielestä kiva ja täällä on paljon nähtävää, joten ei sinällään ärsytä, vaikka onkin täällä tullut majailtua jo melko kauan (osaltaan tähän vaikuttaa myös se, että saatiin tosi halpa kämppä).

Julkinen liikenne

Julkinen liikenne täällä toimii hyvin. Junia ja busseja menee lähes koko ajan ja varsinkin junat ovat hyvin kohtuuhintaisia (paitsi lentokenttäjuna, joka on kallis). Bussit ovat suhteessa junia kalliimpia. Esim. meno-paluulippu tästä meidän lähiasemalta, Bondi Junctionista kaupunkiin, on 5 taalaa. Matka kestää noin 10-15 minuuttia hieman riippuen millä asemalla jää pois. Sydneyn junien nettisivuilta löytyy erittäin kätevä suunnittelutyökalu, jolla voi etsiä itselleen matkareitin (junat, bussit, lautat) ja tarkastaa ajat ja laiturit.

Asuminen ja asunnon sijainti

Asuminen on Sydneyssä kallista. hostelleissa kahden hengen huone maksaa 70-80 taalaa/yö. Dormeissa voi päästä nukkumaan noin 30 taalalla per nenä. Tästä postauksesta voit lukea meidän hostellisuosituksista ja vinkeistä asunnon hankintaan 

Sijainnilla on myös väliä niin hinnan kuin viihtyvyydenkin suhteen. Itse ollaan viihdytty tässä Bondilla hyvin, ainoa miinus on isojen ruokakauppojen puute. Ollaankin käyty Bondi Junctionissa (kävellen matkaa reilut 2 kilsaa) ruokaostoksilla, sillä pikkukaupoissa on melko kallista. Muita alueita, joissa voisi olla mukava asua ovat tässä lähellä Edgecliff ja sitten keskustan seutu (Darlinghurst, Surry Hills ja ehkä myös Kings Cross)

Kings Crossista kirjoitellaan joka paikassa, että se on vaarallista seutua, mutta me viihdyttiin siellä hyvin eikä tunnettu oloamme mitenkään uhatuksi. Ei myöskään pelottanut, että kamat pöllitään. Tosin me ei hirveästi liikuttu ulkoa yöaikaan, joten vaikea sanoa, millaista meno silloin on. Päivällä ihan asiallista kuitenkin. Mitä nyt ilotyttöjä seisoskelee kadunvarsilla tarjoamassa palveluitaan. Kings Crossissa on paljon yökerhoja ja baareja, joten kai siellä tämän vuoksi on myös baaritappeluita ym. enemmän kuin muualla. Mutta voi sitä turpaan saada Lanun aukiolla Lahdessakin. Suosittelen kuitenkin käymään tutustumassa seutuun ihan itse. Plussana Kings Cross on ainakin halvempi kuin muut osat kaupunkia.

Ostokset

Niin kuin on jo moneen kertaan mainittu, Sydney on kallis, eikä täältä välttämättä kannata juuri mitään ostella. Ruokaa on kuitenkin pakkko ostaa ja ne kannattaa käydä hankkimassa paikallisista isoista supermarketeista. Coles ja Woolworth ovat vähän kuin S- ja K-ryhmä Suomessa. Meidän mielestä Coles on vähän halvempi, mutta mene ja tiedä. Noiden kahden lisäksi täältä löytyy Aldi, joka on vastaava kuin Lidl (itseasissa Aldi on alkuperäinen saksalainen halpakauppa ja Lidl on kopioinut sen konseptin), sekä Harri's Farm, joka myy paljon luomua ja omia tuotteitaan (esim. ihan älyttömän hyvää jogurttia). Harri's Farm on hieman kalliimpi kuin muut.

Pienissä kulmakaupoissa ei todellakaan kannata asioida (ainakaan jos hintoja ei ole selkeästi näkyvillä). Me käytiin ekana päivänä ostamassa pari pientä jogurttia tuollaisesta pikkukaupasta, koska " eihän ne nyt niin kalliita voi olla". Ja kyllä ne vaan voi. 2.5 dl jogurtit maksoivat 5 taalaa kappale! Huh huh. Colesista saa litran jogurttia tuolla hinnalla.

Hedelmät ja kasvikset täällä on yllättävän kalliita. Jos vaan mahdollista kannattaa hedelmät, kasvikset ja lihat ostaa hedelmäkaupasta ja lihakaupasta (esim. tuossa meidän lähi ostoskeskuksessa on vierekkäin Aldi, Coles, hedelmäkauppa ja lihakauppa), sillä ne saa lähes aina sieltä halvemmalla. Lihoista halvimpia ovat kana ja kenguru. Kenguru on lisäksi todella hyvää ja ekologista (elää vapaana, ei kuluta paljoa vettä tai ravintoa), joten suosittelen syömään sitä. Lammas on tosi hyvää kanssa, mutta hintoihin ei olla tässä vielä juurikaan tutustuttu.

Tässä joitain hintaesimerkkejä:

Jogurtti: 4-7 taalaa litra riippuen mitä ja mistä

Banaani 3-5 taalaa kilo

Mansikat 3-5 taalaa/250g

sekaleipä 3-6 taalaa

Kenguru 10-18 taalaa kilo (jauheliha halvempaa)

Kana 7-11 taalaa kilo

Tomaatit 5-8 taalaa kilo

Persikat 3-5 taalaa kilo

 

Ulkona syöminen

Ulkonasyömisen hinnat vaihtelevat suuresti. Lähi ostoskeskuksen nurkalta saa thaimaalaista halvimmillaan 2.5 taalaa/annos. Tosin näissä liha ei ole mitään maailman laadukkainta ja jotain muitakin epämääräisyyksiä saattaa löytyä. Ei näistä kuitenkaan olla vatsaamme kipeäksi kertaakaan saatu. Hyvän lounaan saa 7-8 taalalla, jos viitsii hieman kierrellä ja kaarrella, eikä pysähdy ensimmäiseen paikkaan syömään. Hieman keskeisemmällä sijainnilla olevissa ruokapaikoissa voi joutua pulittamaan annoksesta 10-13 taalaa. Lounasajan jälkeen hinnat nousevat, mutta kyllä reilulla 10 vielä onnistuu ruokaa löytämään.

Kahvi on täällä todella kallista. Long Black, joka on lähimpänä suomalaista kahvia, maksaa 3-5 taalaa per kuppi. Pyytämällä lisäksi little bit of cold milk, ollaan jo melkein suomalaisessa kahvissa. Itse ostettiin pikakahvia (Moccona on tosi hyvää) kaupasta ja ollaan juotu sitä kämpällä. Jos ostetaan kahvia kylillä, otetaan yleensä iso kahvi, joka maksaa 4-5 taalaa ja juodaan se puoliksi.

Tässä vähän meidän mietteitä Sydneystä. Nyt ollaan jo oltu auton kanssa matkalla pari yötä ja lupaan kirjoitella pian näistä kokemuksista, näkemisiin!

Elina (ja Ola)

Matkavinkkejä Australiaa varten part 2

Heipä hei,

Tässä jatkoa edelliseen postaukseen Australian matkavinkeistä. Tähän olen kerännyt sinulle hyödyllisiä asioita siinä vaiheessa, kun olet jo saapunut maahan.

1. Tax file number ja verotus

   Jos olet reissussa Working Holiday -viisumilla ja aiot tehdä maassa töitä tarvitset veronumeron. Lisätietoja ja sähköinen hakeminen täältä.
   
   Kannattaa myös huomioida tiettyjä juttuja liittyen verotukseen. Australiassa verotus asukkaille on kevyempää kuin Suomessa, mutta reissaajille melkoisen kovaa. Tästä linkistä voit selvittää katsotaanko sinun olevan Australian resident for tax purposes vai Foreign resident. Pääasiassa Working holiday -viisumilla kuulut Foreign resident -kategoriaan, ellet sitten meinaa asua koko reissua samassa paikassa ja liittyä paikalliseen yhteiskuntaan hankkimalla esim. kirjastokortin ja liittymällä vesi poolo -klubiin niinkuin linkin esimerkissä :D
   
   Working holiday -viisumilla saat työskennellä samalla työnantajalla maksimissaan kuusi kuukautta, joten jos teet näin, voit saada itsesi ujutettua tuohon Australian resident for tax purposes -kategoriaan. Helpommin tämä saattaa tulla ajankohtaiseksi toisen vuoden viisumin kohdalla (katso kohta 7)
   
   Tästä linkistä näet veroluokat kummallekin kategorialle. Linkistä huomaat, että Resident for tax purposes saa tienata verovapaasti 18200 dollaria, kun foreign resident maksaa heti jokaisesta ansaitsemastaan taalasta veroa 32.5 senttiä. Melkoisen iso ero siis.
   
   

2. Paikallinen pankkitili

   Jos aiot työskennellä täällä, on paikallisen pankkitilin avaaminen paikallaan. Jostain luin, että pankkitili kannattaa avata kuuden viikon kuluessa maahan saapumisesta, tai muuten joutuu todistella henkilöllisyyttään jotenkin lisää. Tämän todenperäisyydestä en mene takuuseen, mutta yhtä kaikki, kannattaa tilin avaus hoitaa alta pois mahdollisimman pian. Pankkien välillä on täällä ilmeisesti melkoisesti eroja maksuissa ja toimintatavoissa. Joissakin vaaditaan tilille alkupääomaa ja suomalaisen pankin tiliotteita nähtäväksi ja joissakin koko homma on helposti hoidettu ja riittää, että on pelkkä passi mukana.
   
   Meillä on tilit Common Wealth -pankissa. Tämä pankki valikoitui sen vuoksi, että sillä on eniten automaatteja ympäri Australiaa. Tilinhoitomaksu on 4 taalaa kuussa, paitsi jos tilille tallettaa 2000 taalaa kuukausittain. Nyt ollaan kuitenkin nähty mainoksia telkussa jostain pankista joka ei veloita palveluista mitään, joten täytyy varmaan hieman perehtyä asiaan, josko löytyisi paremmin meitä palveleva pankki. Tilin avaus itsessään oli tosi helppo operaatio, mutta kannattaa huomioida, että tuossa vaiheessa tarvitsee olla osoite ja puhelinnumero. Meillä oli aluksi suomalaiset puhelinnumerot ja käytiin sitten vaihtamassa ne pankissa, kun saatiin paikalliset liittymät. Osoitetta tarvitsee kortin postittamiseen. Tähän käy myös hostellin osoite. Kannattaa kuitenkin huomioida, että postituksessa menee noin viikko, joten sen aikaa täytyy asua jossain (tai sitten hankkia paikallinen postilokero).
   
   

3. Paikallinen puhelinliittymä

   Nopeasti tutkailemalla törmäsimme neljään operaattoriin, jotka tarjoavat liittymiä. Matkaajalle, jolla ei tule olemaan pitkäaikaista vakinaista osoitetta paras vaihtoehto on prepaid. Näitä liittymiä tarjoavat ainakin Telstra, Optus, Virgin Mobile ja Vodafone. Itse päädyimme Optukseen, sillä se vaikutti kohtuuhintaiselta ja kuuluvuus keskustelupalstojen mukaan on parempi kuin Vodafonella. Heillä oli myös sopivat liittymätyypit molempien tarpeisiin: Ollille liittymä, joka maksaa 2 taalaa päivässä ja sisältää 500MB dataa vuorokaudessa ja ilmaiset puhelut ja viestit paikallisiin liittymiin, mulle hankittiin sellainen, jossa on 500MB dataa kuukaudeksi ja ilmainen sosiaalisen median käyttö sekä puhelut ja viestit. Telstralla on ylivoimaisesti paras kuuluvuus, mutta hinnat ovat myös erittäin suolaiset.
   
   
   Netti täällä maailman toisella puolella on huomattavasti heikompi kuin Suomessa, joten hostellien ilmaista Wifiä kannattaa hyödyntää ahkerasti. Täällä ei tunneta mitään pakettinettejä, joilla voit surffailla tietyllä kuukausimaksulla rajattomasti. Hinnoittelu menee käytön mukaan, joten erilaisista latauksista ja päivityksistä tulee helposti iso lasku.
   
   Tähän astiset kokemuksen Optuksesta ovat olleet ristiriitaisia, sillä heti alussa mulle kytkettiin väärä liittymä ja asiasta soitettaessa palvelu ei ollut mitään parasta. Saatiin kuitenkin 30 taalan hyvitys. joten kai se ihan ok meni.
   
   

4. Rahan siirto Suomesta

   Rahan siirtäminen Suomesta Aussitilille ei ole välttämättä ihan peace of cake, sillä molemmilta pankeilta menee todennäköisesti palvelumaksut siirrosta ja tämän lisäksi vielä kurssi saattaa olla huono. Esim. OP:lla palvelumaksu on 6 euroa/siirto ja sen hetkisen kurssin voi tarkistaa pankin sivuilta. Common Wealthin kulut ovat 11 taalaa/siirto. Rahaa siirrettäessä pystyy päättämään kumman pankin kurssia käyttää, joten kannattaa tarkastaa parempi.
   
   Kaiken kaikkiaan rahan siirtäminen Suomesta on melko kallista ja ollaan huomattu, että Suomen pankin kortilla maksaminen tulee huomattavasti halvemmaksi, sillä siitä ei (ainakaan OP:n tililtä) mene mitään lisäkuluja ja kurssikin on ollut ihan ok.  Tämän lisäksi mun Visa electron ja Ollin Visa Debit on toimineet hyvin melkein joka paikassa, missä käy korttimaksu. Suomen pankin tililtä nostamisen hintoja kannattaa kysellä omasta pankista, meillä OP:ssa se näyttää olevan 2 euroa + 2,5 % nostettavasta rahamäärästä, eli ihan hyvä summa tuostakin tulee.
   
   Jos rahaa on pakko siirtää, yksi varteen otettava vaihtoehto on joku rahansiirtopalvelu, esim. Western Union. Heillä siirtomaksu on tällä hetkellä 5 euroa ja kurssi ihan ok. Rahansiirtopalvelu saattaa myös olla nopeampi kuin tavallinen pankkisiirto.
   
   LISÄYS: Pitkällisen tutkinnan jälkeen päädyimme itse käyttämään TransferWisea. Palvelu oli helppokäyttöinen ja halpa. Kurssina markkinoiden keskiarvokurssi. Tällä linkillä saatte ensimmäisen siirron veloituksetta:
   https://transferwise.com/u/6174
   
   

5. Asunnon etsintä

   Jos meinaat oleskella jossain paikassa kolmesta viikosta eteenpäin, on järkevää etsiä kämppä, sillä esim. noilla aiemmassa postauksessa mainituilla 70 taalan hostelliöillä maksaisi meidän asuminen kuukaudessa yli 2100 taalaa, eli aivan sairaan paljon. Nykynen asunto on kuussa 880, eli huomattava säästö.
   
   Kämpän etsintä kannattaa aloittaa Gumtreestä.  Siellä on valikoimaa vaikka kuinka. Heti kun sopiva asunto löytyy, kannattaa toimia, sillä kilpailu on täällä kova. Me soitettiin asunnosta kahden minuutin kuluttua ilmoituksen jättämisestä ja myöhemmin vuokranantajan kanssa juteltaessa muita kyselijöitä oli meidän jälkeen ollut paljon. Lucky us! Gumtreestä löytyy myös ihan kaikkea muutakin, esim autoja.
   
   Muita sivujakin on, joista voi kämppiä tsiigailla. Esimerkiksi sivustot Flatmates ja Flatmateclick. Molemmissa sivuissa on maksullinen "early bird access", tai jotain sinne päin. Jos ei maksa, ei voi ottaa yhteyttä alle kaksi viikkoa vanhoihin ilmoituksiin tai sitten pystyy ainoastaan lähettämään viestin palvelun kautta. Itse ei saatu juuri yhteenkään lähettämäämme viestiin vastausta, joten ilmeisesti soittamista suositaan. Todennäköisintä on, että kämppä/huone vuokrataan noissa kahdessa viikossa, mutta jos ei vuokrata, siihen on todennäköisesti joku painava syy. Googleen kirjoittamalla share accomondation ja kaupunki löytyy myös hyvin tuloksia.
   
   Kämpät ovat täällä Sydneyssä tosi kalliita joten oma asunto oli ainakin meidän kohdalla heti out of question. Kimppa-asuminen on täällä tosi yleistä juurikin korkeiden hintojen takia. Reppureissaajalle tärkeimpiä juttuja ovat varmaankin sijainti ja hinta. Tämä meidän 220 viikko on näinkin kalliilla alueella melko hyvä diili. Kannattaa myös muistaa tarkastaa, kuuluuko hintaan "bills", eli laskut vedestä, kaasusta, sähköstä ym. Jos nämä tulee erikseen saattaa aluksi halvalta vaikuttava kämppä muuttua nopeasti kalliiksi.
   
   Sijaintia mietittäessä kannattaa myös tsekata lähin juna-asema ja bussipysäkki. Jos julkista joutuu paljon käyttämään, tulee kämpälle taas lisähintaa.
   
   

6. Liikkuminen paikasta toiseem

   Julkinenliikenne on toimivaa ja melko halpaa. Junia kulkee tauotta, joten niillä pääsee hyvin pyörimään ympäri Sydneytä.  8,6 taalaa on melko tyypillinen hinta ns. pitkän matkan junaan. Esim. Blue Mountainsille (109 kilsaa) ja Jervis Bayhyn (160 kilsaa) maksaa tuon verran. Meno-paluu on hieman halvempi kuin kaksi yksisuuntaista matkaa, mutta lippu on voimassa vain seuraavaan aamu kello 4 asti. Lyhyet matkat kaupungissa vaihtelee siinä 2 ja 6 taalan välillä.
   
   Kuukausi ja viikkolippuja on myös saatavilla, mutta ne vaatisivat aika ahkeraa käyttöä, että kannattaisivat.
   
   Vaikka julkinen muuten tuntuu suht halvalle, on juna lentokentältä keskustaan kallis, yli 17 taalaa per nuppi.

7. Jatkoa viisumille

   Working holiday -viisumille on mahdollista hakea vuoden jatkoa. Tämä edellyttää kolmen kuukauden työskentelyä tietyillä alueilla, jotka eivät kuulu kaupunkeihin. Tältä sivulta löytyy tietoa asiasta. Käytännössä useimmat suorittavat tämän erilaisilla farmeilla. Tämä on myös meidän suunnitelma. Jos hankit viisumillesi vuoden jatkon ja aiot työskennellä toisena vuonna ensimmäistä enemmän, ja asettua aloillesi, voit vaihtaa itsesi Australian resident for tax purposes -veroluokkaan.

Tälläisiä asioita tuli nyt mieleen. Tulvaisuudessa voidaan kirjoitella työnhausta ja auton hankinnasta kun ne tulevat ajankohtaiseksi. Olisi tosi jees, jos jättäisit luettuasi kommenttia, siitä oliko näistä jutuista sulle mitään hyötyä. Myös postaustoiveita saa esittää!

Terkuin Elina ja Olli