Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkailu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkailu. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Carnarvon Gorge

Keidas erämaan keskellä

Viime viikonloppuna vietimme unohtumattomat kolme päivää retkeillen yhdessä upeimmista kansallispuistoista, missä ollaan reissun aikana käyty. Carnarvon Gorge on 30 kilometriä pitkä ja parhaimmillaan 600 metriä syvä rotko, joka sijaitsee noin 250 kilometriä Romasta pohjoiseen keskellä ei mitään. Rotko on syntynyt pääasiassa eroosion aikaansaannoksena ja se kätkee sisäänsä erittäin monimuotoisia elinympäristöjä. Rotkosta löytyy myös upeita vanhoja Aboriginaalien maalauksia

In the middle of nowhere

Nähtiin reissun aikana paljon. Valehtelematta varmaan 100 kengurua ja vallabia, sekä 5 nokkasiiliä, pari vesinokkaeläintä ja uskomaton määrä erilaisia lintuja luonnon kauneudesta puhumattakaan. Oli muuten ensimmäinen kerta, kun nähtiin nokkasiili luonnossa. On se veikeä otus. Pitkä nenä ja kova kaivamaan. Tässä vähän videopätkää meidän näkemästä veijarista:



Saavuttiin Carnarvoniin perjantaina puolen päivän aikoihin ja käytiin lunastamassa itsellemme yöpaikka puiston ainoasta mahdollisesta karavaaniparkista, Takkarakka Bush Resortista. Hintaa yölle tuli 38 taalaa ilman sähköä. Melko kallista siis, mutta ymmärtäähän sen sijainnin takia.

Etsi kenguruita!

Lounaan jälkeen lähdettiin tutustumaan kansallispuistoon ja talsittiin ensimmäinen reilu 6 kilometrin mittainen lenkki tiukkaa ylämäkeä rotkon harjalla olevalle näköalatasanteelle, Boolimba Bluffille. Näkymät yli rotkon olivat upeat. Perille päästyä, eivät takana olleet 900 askelmaa tuntuneet enää juuri miltään.

Carnarvon Gorge from Boolimba Bluff

Lauantaiksi oltiin suunniteltu reissun raskain osuus: 14 kilometrin lenkki, joka sisälsi seuraavat kohteet: Art Gallery, Wards Canyon, The Amphitheatre ja Moss Garden. Aamulla syötiin tukeva aamupala, pakattiin reppuun evästä ja kahvia ja suunnattiin puistoon.

Tälläsiä kohteita oli tarjolla. Me käveltiin Art Gallerylle saakka.

Näistä suoritettuna kaikki lyhyet, Boolimba Bluff ja 14 kilsan lenkki

Ohjeissa suositeltiin kävelemään ensin kauimmaiseen kohteeseen ja siitä takaisin päin tullessa vierailemaan muissa. Näin tehtiin ja ensin talsittiin kauimmaisena sijaitsevaan Art Galleryyn. Art Gallery oli upea kallioseinämä täynnä Aboriginaalien taidetta. Kuvat olivat erittäin hyvin säilyneitä ja katselutasanteelle oli laattoja selittämässä niiden merkitystä.

Abojen kirkkoveneitä!
Olipa mukaan päässyt vähän nykytaidettakin...

Art Galleryltä suunnattiin Wards Canyoniin, joka oli erääseen rotkon railoon kätkeytyvä oma mikroilmastonsa. Tuolla railossa kasvoi muun muassa sellainen saniainen, mitä ei tavata missään muualla Central Queenslandissa. Ilma Wards Canyonissa oli huomattavasti viileämpää ja kosteampaa kuin muualla puistossa. Se oli ihan kuin oma, erillinen maailmansa. 

Oma mikroilmasto

Piilossa katseilta

Wards Canyonilta käveltiin Amphiteatterille. Amphiteatteri on kallion sisään veden kaivertama luola, jossa on upea ja erikoinen akustiikka. Se on syntynyt veden huuhdellessa kallion sisällä olleen hiekkakiven pois. Erittäin vaikuttava näky.

Kapea polku johti Amphitheateriin

Vuoren sisällä
That´s how you do it
 
Viimeisenä reitillämme oli Moss Garden, joka oli henkilökohtaisesti mun lemppari kaikista kohteista. Suomennettuna Moss Garden tarkoittaa sammal puutarhaa. Nimensä mukaisesti Moss Gardenista löytyi sammalta, paljon. Alue koostui kalliosta, jonka yläosa on hiekkakiveä ja alaosa kovempaa kiviainesta. Vesi valuu hiljalleen hiekkakiven läpi ja kohdatessaan kovemman kiviaineksen, tulee se ulos kallion seinämästä, jossa kasvaa sammalta. Tämä on ehkä maailman suurin veden suodatin, sillä kalliosta ulos suodattuva vesi on aivan juomakelpoista. Upea paikka.

Yllä näkyy kalkkikivi. Sammal alkaa kasvaa
siitä rajalta, mistä vesi tulee ulos kalliosta
kohdatessaan kovemman kiviaineksen
Moss Garden

Upeista maisemista ja luonnon monimuotoisuudesta typertyneenä kävelimme takaisin  ja hurautimme yöpaikalle. Reissu vei meiltä aikaa noin 6 tuntia ja lukemattomat portaat, joen ylitykset ja mäet olivat vieneet meidän energiat aika finaaliin. Perille päästyämme, söimme, kävimme suihkussa ja rupesimme nukkumaan. Ja uni muuten tuli aikasta heti :).

Creek crossing
Nokkasiilipallo
Kenguruita siellä,
kenguruita täällä.

Sunnuntaina oltiin päätetty kiertää läpi puiston pikkulenkit, joista kertyi käveltävää sellainen reilu 8 kilometriä. Edellisen päivän kävely painoi jaloissa kyllä selvästi, eikä enempää olisi ehkä pystynytkään kävelemään. Nähtiin päivän aikana lisää aboriginaalien maalauksia, kenguruita ja nokkasiilejä. Hyvä päivä siis sekin. Kahden aikoihin haukattiin lounasta ja lähdettiin ajelemaan pois puistosta. Matkaa lähimpään kylään, Injuneen oli noin 150 kilometriä ja sinne leiriydyttiinkin yöksi.

Kaiken kaikkiaan reissu oli upea. On uskomatonta, miten noinkin vehreitä ja monimuotoisia alueita voi löytyä aivan kuivan erämään keskeltä. Paikka oli kuin keidas aavikolla. Kävelyreitit olivat todella hyvin merkittyjä ja melko helppoja kävellä, pisteet siitä. 

Suositellaan ehdottomasti paikkaa kaikille luonnosta kiinnostuneille Australian kävijöille, ette varmasti pety :).

Terkuin Elina ja Ola

perjantai 6. kesäkuuta 2014

Komeita autoja ja karuja maisemia

Hellou,

Päätettiin ajella Hervey Bayhin ainakin osittain sisämaan kautta, sillä rannikko on tosiaan jo aika hyvin nähty. Nyt ollaan Charters Towersissa ja tänään on tarkoitus lähteä ajelemaan alas päin. Home Hillistä lähdettiin toissapäivänä ja kurvailtiin pienen Ravenswoodin kautta tänne Charters Towersiin.

Ravenswood oli tosi pieni paikka, joku 150 asukasta. Käytiin paikallisessa pubissa kaljalla ja jututettiin yhtä paikallista äijää, sekä kahta ruotsalaista reppureissaajaa, jotka olivat töissä tuolla. Kaikki olivat ihmeissään miten nuoret ihmiset ovat eksyneet ko. paikkaan :D. Noo, kyllä me sitä vähän itsekin ihmeteltiin, sillä tuolla ei tosiaan ollut yhtään mitään paitsi tuo pubi ja pieni kauppa.

Reitti tuonne oli melko mielenkiintoinen. Viimeiset 44 kilometriä hiekkatietä. Jossain lukikin, että tällä seudulla saa kokea aitoa outback tunnelmaa, vaikkei rannikolle ole kuin parin tunnin ajo. Reitin varrella oli muun muassa paljon lehmiä ja osa niistä makasi tiellä, sillä tuolla ei ollut mitään aitoja. Paikoin oli kylttejä joissa luki "Cattle on road". Ajeltiin varovaisesti eikä törmätty yhteenkään sarvipäähän :).

44 kilometriä hiekkatietä

Lehmiä tiellä ja sen varrella

Eilen tultiin tähän Charters Towersiin. Päivä meni pyörien kylällä ja iltasella leiriydyttiin yhden huoltsikan pihaan. Kun käytiin kysymässä sisältä onko ok olla yö tuolla, saatiin vastaukseksi, että "joo, parkkeeratkaa siihen "No Camping" -kyltin viereen :D. Jep. Siihen parkkeerattiin.

Camping area

Huoltsikalla meidän lisäksi vietti yötä muutama iso rekka, eli road train. Yhdestä Ola laski, että siinä oli 66 rengasta ja pituutta varmaan joku 50 metriä. Hurjia mörköjä.




Täällä Charters Towersissa on tänään burniskisat ja päivällä nähtiin kaupungilla upeita autoja. Itse kisoja ei ennätetä jäädä katsomaan, sillä vielä on tänään edessä reilu 100 kilsan ajo seuraavaan yöpaikkaan.







Itse onnistuin saamaan jonkun vatsapöpön tuolta Home Hillistä. Epäilen, että tuli valmissalaatista minkä söin, sillä se oli ainoa ruoka mitä Ola ei ole syönyt ja se on ihan terve. Pari päivää on nyt saanu ravata vessassa melko tiuhaan ja vatsa on niin kipeä, että makuuasento on ainoa missä on hyvä olla. Kumma vaiva, sillä maitohappobakteeritkaan ei ole auttaneet yhtään, vaikka niitä oon useamman kerran päivässä napsinut. Onneksi vielä tuli mieleen Teijan vinkki kookosvedestä ja sitä käytiin hakemassa litra kaupasta, josko tuolla tauti taittuisi.

Auttaisikohan tämä...

Nyt lähdetään ajelemaan kohti Emeraldia. Tänään ei tosiaan ajella kuin reilut 100 kilsaa, mutta huomenna olisikin sitten reilusti enemmän edessä.

Kuulemisiin :)

Terkuin Elina ja Ola



maanantai 2. kesäkuuta 2014

Road trip Australiassa part 3 (Sydney-Cairns)

Moi!

Noniin, nyt päästään sitten tämän postaussarjan viimeisimpään kirjoitukseen, eli meidän road trippiin. Tähän mennessä sulla pitäisi siis olla melko hyvä kuva siitä millä haluat road tripin toteuttaa ja jos päädyt omaan kulkupeliin, minkälainen kannattaa hankkia.

Tässä postauksessa kerron enemmän meidän reissusta. Linkit tekstissä ovat linkkejä blogin aihetta käsitteleviin teksteihin, joista voit lukea enemmän sinua kiinnostavista jutuista. 

Meidän road trip alkoi maaliskuun puolivälistä Sydneystä. Reissuun lähtöön oltiin auton oston lisäksi varauduttu lataamalla Wikicamps Australia -mobiilisovellus Olan puhelimeen (kannattaa ehdottomasti hankkia) ja pakkaamalla Suomesta lahjaksi saatu Lonely Planet Australia auton hanskalokeroon. Muuta suunnitelmaa meillä ei ollut, kuin että Cairnsiin olisi jossain vaiheessa päästävä.

Tästä se matka alkoi

Ensimmäisinä päivinä ajeltiin ahkerasti ja nähtiin muun muassa eteläisen pallon puoliskon pisimmät hiekkadyynit Worimin luonnonsuojelualueella, sekä koalasairaala Port Macquariessa. Tavattiin myös eräässä karavaaniparkissa Keith, joka oli pyörällä reissussa Brisbanesta Sydneyyn. Keith suositteli meille vierailukohteeksi Dorrigon vuoristokylää, jonne sitten kurvailtiinkin. Dorrigo oli upea paikka. ilma raikas ja  varsinkin aamusella viileämpi kuin rannikolla, kaunis vesiputous, minkä alla pystyi uimaan, upeita maisemia ja ihanaa maalaistunnelmaa sekä upea kansallispuisto. Dorrigo onkin ensimmäinen kohde, jossa suosittelen omalla autolla käymään. Sieltä löytyy myös ilmainen levähdysalue yöpaikaksi.

35 kilometriä hiekkadyyniä
Dorrigo

Dorrigon jälkeen matka jatkui kohti Queenslandia. Seuraava mainitsemisen arvoinen paikka reissun varrella oli pikkuruinen Lawrencen kylä, josta löytyi ilmainen leirintäalue vessoilla, sekä ihana taverna ja pieni kauppa. Mukava kohde jos maalaismaisema maistuu. Lawrencesta on melko lyhyt matka Yamban upeille kalliorannoille, joilla kannattaa ilman muuta poiketa.



Yamban upea kallioinen ranta

Seuraavaksi kohteeksi reitillemme valikoitui Byron Bay. Byron Bay oli kuuleman perusteella sellainen "must" vierailukohde. Siellä on kuulemma Australian upeimmat surffirannat. Viihdyttiin Byronissa vajaa viikko ja kokeiltiinkin surffausta (joka muuten oli aivan sikahintaista!). Melko nopeasti meille tuli kuitenkin sellainen fiilis, ettei kylä ollut meitä varten. Se oli aivan täynnä turisteja ja erityisesti bailaavia reppureissaajia. Lisäksi sieltä ei löytynyt mitään ilmaista leirintäaluetta, joten oli pakko mennä yhden hostellin parkkikselle yöksi. Ihan siedettävän hintainen ratkaisu. Tosin mölyn vuoksi yöllä sai käyttää korvatulppia. Näin jälkikäteen voisi sanoa, että Byron Bay on ok kohde jos haluat ostaa yilhintaista turistikrääsää ja merkkivaatteita ja juhlia aamuun asti, mutta muuten kannattaa ehkä jättää väliin. Australia on täynnä upeita rantoja, joten ne ei riitä ainoaksi syyksi mennä Byron Bayhin. Jos Byron Bayhin kuitenkin päädyt, kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa leffa Lounge Cinemassa, sekä uimassa teepuuöljylaguunissa!



Byron Bayn jälkeen ajeltiin yhteen reissun mielenkiintoisimmista kylistä, Nimbiniin. Nimbin on ns. Australian hippipääkaupunki. Kylän tunnelma oli tosi rento ja siellä näki jos jonkinmoista hiihtäjää. Kadulla myytiin taikasienia, hamppukeksejä ym. tarpeellista. Kylässä on myös kohtuuhintainen leirintäpaikka tai jopa parikin. Kylästä löytyy myös upea museo, sekä kynttilätehdas, jossa pääsee näkemään kynttilöiden valmistusta. Täällä kannattaa ehdottomasti käydä, vaikkei keksit maistuisikaan :).

Hippimuseo

Kynttilätehdas

Nimbinin jälkeen oltiinkin jo Queenslandissa. Gold Coastin alueella ei viihdytty kovin kauaa, sillä sieltä ei löydy ilmaisia tai juurikaan edes kohtuu hintaisia yöpaikkoja (plus, että tuohon aikaan, kun sinne selvittiin, oli menossa koulujen holiday season). Gold Coastilla käytiin oikeastaan vaan Wet´n Wild -vesipuistossa, joka oli upea mesta. Sieltä löytyy haastetta myös isommalle väelle. Yksi mäki oli niin hurja, että jalat oli hyytelö vielä monta minuuttia laskun jälkeen. Ola tosin sanoi, ettei se toisen kerran jälkeen tuntunut enää juuri miltään.

Hurja mäki

Gold Coastin jälkeen suunnattiin Stanthorpeen, jossa on mitattu Queenslandin kylmin lämpötila vuonna 1961, -10,6 astetta. Stanthorpessa ei kuitenkaan ollut juuri mitään tekemistä, joten se kannattanee jättää väliin, jos ei ole pakko päästä kuumuutta pakoon.

Seuraavana etappina meillä olikin sitten Brisbanen seutu. Pyörittiin hieman lähitienoilla ilmaisten yöpaikkojen perässä ja noin viikon jälkeen mentiin pariksi yöksi Keithille, johon oltiin aiemmin tutustuttu. Brisbanen kaupungissa käytiin kerran. Ihan kiva iso kaupunki ja makee uimaranta keskellä kaupunkia. Varmasti ihan kiva paikka viettää aurinkoista päivää. Muuten ei oikein saatu tuntumaa kaupunkiin, olisi ehkä pitänyt olla siellä pidempään.

Uimaranta kaupungissa

Brisbane wheel

Brisbanen lähistöllä sijaitsee Glass House Mountains -vuoristo, joka kannattaa ehdottomasti käydä katsastamassa. Sieltä löytyy paljon mielenkiintoisia kyliä ja vuoria valloitettavaksi, sekä myös halpoja yöpaikkoja. Me oltiin siellä vain yksi yö, mutta olisi ehdottomasti kannattanut olla pari pidempään.

Kaupunkielämän jälkeen suunnattiin taas rantamaisemiin. Tällä kertaa kohteena Mooloolaba. Mooloolabassa oli kivoja rantoja, mutta ei sitten juuri muuta. Seudulta ei löytynyt mitään järkevää yöpaikkaa, eikä juuri mitään muutakaan. Taas kerran, jos bailaus ja rannalla makaaminen kiinnostaa, on tämä oiva kohde. Me kuitenkin siirryttiin aika nopeasti eteenpäin.

Rantaviivaa riittää...

Mooloolaban jälkeen käytiin kääntymässä Rainbow Beachillä, mutta todettiin se vielä edellistäkin pahemmaksi turistihelvetiksi, joten lähdettiin hyvin nopeasti pois.

Turistihelvettivierailujen jälkeen ajeltiin vähän päämäärättömästi kohti Pohjoista. Yhdellä leirintäalueella törmättiin irkku poikaan, joka suositteli meille Agnes Watersia ja Town of 1770:ä. Äijä myös kertoi, että tuolta saa 17 taalalla surffitunnin, joten sinne siis. Agnes Waters olikin sitten meidän mieleen. Pieni rantakylä, ei liikaa turisteja, kivoja hostelleja ja kuitenkin tarpeeksi palveluita. Viihdyttiin tuolla kokonaista 4 yötä.

Agnes Waters

Agnes Watersin jälkeen seuraava kohde oli Rockhampton. Kaupunki oli ihan kiva, mutta no.. perus kaupunki. Kävin siellä kuntosalilla, mikä oli ihan jees. Ehkä kivoin juttu kaupungissa on pieni ilmainen eläintarha, missä voi käydä pongailemassa vallabeja, simpansseja ynnä muita elukoita. Rockhamptonista vajaa 200 kilsaa pohjoiseen löytyi pieni St Lawrencen kylä, jossa oli tosi upea ilmainen leirintäalue. Kuumat suihkut, pyykkinarut ja paljon tilaa. Tuolla lepäiltiin pari päivää.

St Lawrencesta kurvailtiin Mackayhin. Kaupunki vaikutti mukavalta. Siellä oli muun muassa upea ilmainen Bule Water Lagoon, jossa uiskenneltiin yksi päivä. Valitettavasti seudulta ei löytynyt ilmaista yöpaikkaa, joten jatkettiin matkaa suht nopeasti.

Mackay Blue Water Lagoon

Seuraava mainitsemisen arvoinen pysähdyspaikka löytyy Home Hillistä. Ei niinkään nähtävyyksien vaan palveluiden takia. Kylästä nimittäin löytyy upea levähdysalue, jossa on ilmaiset kuumat suihkut, pieni keittiö ja lähistöllä myös kolikkopesula. Me pestiin tuolla pyykkiä ja chillailtiin pari yötä.

Viimeisenä isona kaupunkina ennen Cairnsia reitillä oli Townsville. Townsvillen edustalta löytyy kaunis Magnetic Island, joka on ehkä ihan näkemisen arvoinen paikka. Me pongattiin siellä muun muassa muutamia söpöjä koaloita. Kaupungissa on myös upea Casttle Hill, jonka huipulta aukeaa hienot näkymät kaupungin ylle. Me ajettiin sinne autolla, mutta reippaimmat voi myös kävellä. Varsinkin iltasella mäen rinteiltä löytää paljon paikallisiakin reippailijoita. Näiden lisäksi aivan kaupungin vieressä on upea kansallispuisto, jossa patikoimalla saa helposti sellaisen fiiliksen, että olisi jossain kaukana outbackillä. Kannattaa kuitenkin varoa kärmeksiä ja krokoja!

Näkymiä Casttle Hilliltä
Koala Magnetic Islandilla

Viimeisenä kohteena ennen Cairnsia meidän reitillä oli Tablelandsin alue, joka sijaitsee Cairnsista jonkun matkaa länteen. Tuolta löytyy muun muassa Athertonin ja Mareeban kaupungit. Alue on ilmastoltaa mukava ja vähän viileämpi kuin rannikko. Siellä on muun muassa vierailemisen arvoisia kahviplantaaseja ja Drive In -elokuvateatteri, sekä museo, joka kertoo upeaa tarinaa kahvin historiasta. Tykästyttiin tuohon alueeseen niin paljon, että ajeltiin sinne uudestaan, kun oltiin käyty Cairnsissa.

Millaa Millaa falls
Iiso termiittikeko

Ja viimein, päästiin Cairnsiin! Kaupunki on tunnelmaltaa mukava ja rantakadulla on paljon kivoja ravintoloita (joskin kalliita), sekä yömarkkinat, joilta voi ostaa matkamuistoja ja käydä halvassa hieronnassa. Muuta mainittavaa tekemistä Cairnsissa on vierailu suurella valliriutalla. Me käytiin snorklailemassa, mutta jos sukeltaminen kiinnostaa, on tämä oiva paikka kokeilla sitä.

Cairnsista me ajeltiin vielä pikkuisen pohjoiseen, Mossman Gorgeen, josta löytyy jälleen yksi hieno kansallispuisto. Matkalla tuonne on myös Hartley´s Crocodile Adventures, jossa kannattaa ehdottomasti yksi päivä viettää. Sisäänpääsyn hinnalla pääsee näkemään krokotiileja niiden oikeassa elinympäristössä, sekä kuulemaan monia kiinnostavia asioita näistä jokien hirmuista.

Huh, tulipa taas pitkä kertomus, mutta tässä lyhykäisyydessään meidän reissun mieleenpainuvimmat kohteet.

Terkuin reissuihmiset