Auto on myyty ja matka jatkuu

Moikka moi,

Viime postauksesta onkin vierähtänyt jo jokunen tovi, joten valmistautukaa maraton-postaukseen, sillä asiaa on :).

Viime postauksessa mainitsin, että mennään ystäville kylään Jervis Bayhin. Siellä meistä pidettiin taas niin hyvä huolta, että viivyttiin lähemmäs viikko. Viikon aikana käytiin merellä kalassa ja rannalla ottamassa aurinkoa. Oikeastaan nämä tehtiin jo ekana viikonloppuna, sillä sitten alkoi sataa ja satoikin loppu visiitin ajan. Kalareissu ei mun osalta mennyt ihan nappiin, sillä kärsin kamalasta merisairaudesta. Pari kertaa oli jo käsi pitämässä hiuksia ylhäällä, mutta onnistuin kuitenkin olemaan oksentamatta. Ola ei ollut merenkäynnistä moksiskaan. Kalaakin tuli jonkun verran, mutta vain pari niistä oli sen verran isoja, että pääsivät uuniin asti. Mut on selvästi luotu onkimaan laiturilla tai pilkkimään Ruuhijärven jäällä. Kiva kokemus kuitenkin kaikesta huolimatta.

Pelikaani sai loput syöttikalat

Maalle pääsyn jälkeen piti hetki ottaa lukua laiturilla

Kyläilyn aikana laitettiin myös Panamiño myyntiin ja parissa päivässä kyselyitä oli tullut jo lähemmäs kymmenen. Käytiin lisäksi ottamassa rokotukset loppu reissua varten. lääkärin mielestä tarvittiin hepatiitti a ja lavantauti -rokotteet. Ola otti noi molemmat ja mä vaan toisen, sillä mulla on jo hepatiitti a-rokote. En kyllä tiedä mistä se ton lavantaudin keksi, kun ei siitä puhuttu netissä juuri mitään.

Torstaina lähdettiinkin sitten jatkamaan matkaa ja sovittiin perjantaille ensimmäinen näyttö sekä lauantaille muutama lisää. Jervis Baystä ajettiin Kangaroo Valleyhin, mistä löytyi yksi parhaista ilmaisista leirintäalueista, missä ollaan yövytty. Alue oli iso ja siellä oli todella paljon eläimiä. Nähtiin ainakin 5 vompattia, paljon kenguruita ja lintuja. Illalla kun kateltiin sängyssä telkkua, koko auto alkoi heilua. Ola avasi oven, ja siellä oli yksi vompsu rapsuttamassa takapuoltansa Panamiñon puskuriin.

Kangaroo Valleyn leirintäalue

Vompsua kutittaa

Kookaburra

Perjantaina lähdettiin ajamaan takaisin rannikolle, sillä oltiin sovittu Kiamaan ensimmäinen auton näyttö. Panamiñossa oli tuon jannun makuun hieman liikaa ruostetta, joten kaupat jäi syntymättä. Tuoksi yöksi leiriydyttiin hieman Wollongongista pohjoiseen, sillä seuraavan päivän näytöt olivat Sutherlandissa, joka on Sydneyn keskustasta noin 30 kilsaa etelään.

Launtaiaamuna ajeltiin Sutherlandin uimahallin pihalle, jonne oltiin sovittu treffit ensimmäisten ostajaehdokkaiden kanssa. Katsomaan tuli nuori britti-pariskunta, jotka diggasivat autosta paljon. Koeajon jälkeen kaupat syntyivät ja saatiin perua loput näytöt. 

Sovittiin, että he maksavat autosta pienen pantin ja me saadaan ajella autolla siihen asti, että meidän lento lähtee Sydneystä johonkin suuntaan. Onnistuneiden kauppojen kunniaksi mentiin Olan kanssa ensin syömään intialaista ja sitten uimaan. Olisi ehkä pitänyt tehdä toisin päin.

Illalla varattiin lennot Perthiin, sekä Balille. Perthiin lennetään ylihuomenna, eli 22.10 ja Balille viikon päästä tiistaina, 28.10. Perthin reissulle varattiin lisäksi vuokracamperi 4 yöksi, jotta päästään tutustumaan hieman Länsi-Australian luontoon. Hassua ajatella, että tämä tuleva yö on meidän viimeinen rakkaassa Panamiñossa. Onneksi ostajat vaikuttivat mukavilta ihmisiltä ja varmasti pitävät meidän rakasta hyvin <3. Lupasivat jopa käyttää sen huollossa. Kilometrejä meillä on takana 16376 ja huomenna vielä tulee muutama lisää, joten ehkä ihan hyvä aika huollattaa autoa...

Toinen asia, mitä on vaikea uskoa on se, että me ollaan tässä maassa enää noin viikko ja saas nähdä tullaanko koskaan takaisin. Takana on upeat 9 kuukautta, jotka ei unohdu ikinä. Kiva kuitenkin päästä katselemaan hieman erilaisia maita ja erilaisia ihmisiä.

Noniin, takaisin aikajärjestykseen... Eli siis. Lauantaina auton myymisen, uimisen ja lentojen varaamisen jälkeen ajeltiin hieman etelään takaisin samalle seudulle, jossa vietettiin edellinen yö. Kangaroo Valleyn leirintäalue jäi kummittelemaan mieleen sen verran hyvin, että päätettiin käyttää meidän jäljellä olevat pari päivää käymällä siellä uudestaan. Sunnuntaina ajeltiin sitten hieman eri reittiä takaisin. Matkalla nähtiin parit erittäin upeat vesiputoukset, sekä paljon vehreitä vuoristomaisemia.

Upea New South Wales

Toissa yön yöpaikka

 

Putousten korkeus 91 metriä

 

Iltasella oltiin takaisin Kangaroo Valleyssä eivätkä vompatit pettäneet meitä tälläkään kertaa. Keli oli kuuma ja laaksossa aivan tuuletonta. Siinä kylmää olutta siemaillessa, yksi touhukas päätti tulla tekemään lähempää tuttavuutta. Siinä se meidän ympärillä pyöri varmaan lähemmäs 10 minuuttia ja välillä rapsutteli takamustaan Paniksen puskurilla. Myös illalla auto heilui pariin otteeseen (vompatin toimesta).

Vompsu tuli tekemään tuttavuutta

Ai ai kun kutittaa

Tänään ajeltiin takaisin toissayön yöpaikan nurkille ja huomenna viedäänkin Panis Sydneyyn uusille omistajille. Seuraavaksi yöksi varattiin huone yhdestä Pubista 60 taalan hintaan ja keskiviikkoiltana lennetäänkin sitten Perthiin. Sinne pitäisi vielä varata huone ensimmäiseksi yöksi. Torstaina sitten haetaan meidän vuokracamper ja jatketaan retkeilyä vielä muutama päivä. Voi voi, mitenhän sitä viihtyy sellaisessa pienessä ja ahtaassa kopperossa Paniksen jälkeen.

Paniksesta siirrytään tälläiseen

Asiaa olisi vielä vaikka kuinka muun muassa Balin matkasuunnitemista,  mutta nyt en jaksa enää kirjoittaa. Palaillaan ehkä huomenna tai viimeistään Perthissä. Cheers!

Elina ja Ola

Aurinkoisempia kelejä ja suomirokin helmiä

Moi taas.

Täällä on vaihteeksi aurinkoa ilmassa kelien ja myös mielialan puolesta. Ollaan viime päivinä ajeltu melkoisesti ja nyt ollaan Nuriootpassa, josta on matkaa Adelaideen sellainen 70 kilometriä. Viime postauksessa valitin, että NSW:n ja Queenslandin outbackmaisemat on ihan samanlaisia, mutta ilokseni sain huomata, että mitä lähemmäs tultiin Victorian ja South Australian rajaa, sitä vehreämmäksi kasvillisuus muuttui. Nyt ollaankin niin rannikolla, että kuivuus on kaukainen muisto vain.

Tähän menneeseen viikkoon ei hirveästi ole muuta mahtunut kuin ajelua. Dubosta ollaankin ajeltu jo sellaiset reilut 1000 kilometriä. Ainiin kun lupailin, tässä vähän parhaita paloja Taronga Western Plains Zoo -eläintarhasta:

Hymypoika antaa kirahville porkkanaa

Eiiiii ylety...

Happy Hippon kaveri hippo

Iisoja kilppareita

Vompsua sai silittää!

Tiesittekö muuten, että kirahvi ei ylety nyhtämään maasta heinää ellei se harita sen etujalkoja? Me ei ainakaan tiedetty. Oli muuten melko hassu näky!

Just tän heinätupsun mä syön!

Lämpötiloista myös viimeksi valittelin, niin nyt ollaan sitten tarettu ihan hyvin. Päivisin yli kahta kymppiä ja öisin jossain kympin nurkilla.

Älä valita, ei oo kylmä!

Toissapäivänä ajeltiin Milduraan, Victoriaan ja oltiin siellä yö ja eilen ylitettiin raja South-Australiaan. Tänne ei saa tuoda mitään hedelmiä tai vihanneksia, ettei hedelmäkärpäset leviä. Rajan jälkeen oli oikeen quarantine station, jossa tarkastettiin, että mitä sieltä jääkaapista löytyy. Meiltä ei löytynyt mitään kiellettyä, koska oltiin ahdettu kupu täyteen omenoita ja banaaneja edellisenä iltana (eikä ne kyllä muutenkaan olis siellä jääkaapissa ollu..).

Welcome to South-Australia!

Olaan iski aamulla joku vatsapöpö ja se on voinu vähän heikosti tänään. Olan maatessa sohvalla kävin pyörimässä kylällä ja kuvailemassa maisemia. Tää on vihreä paikka!

Kesänurtsi!

Herkku

Kylän raittia

Sain muuten mun Nokialaisen offline radion päivitettyä ja näinä menneinä satoina kilometreinä on Panamiñossa raikannut suomirokki jos jonkinlainen. "Lada ajaa kylän raitilla, lada ajaa ja stereot soittaa..." ja sitä rataa. Paras (tai oikeastaan kauhein) oli ehkä kuitenkin biisi "Suuret pallit tulessa". Tässä vielä teillekin tämä suomimusiikin helmi:

Ei muuta kun jatketaan rokkaamista, sillä herranjumala pallit palaa!

Terkuin Elina ja Ola

Kaikki tiet vievät Romaan

Tai ainakin meidän tie vei. Tosin ihan pikaisesti vain.

Ollaan nyt parina päivänä ajeltu melkoisen paljon. Nyt on enää Hervey Bayhin noin 500 kilsaa matkaa ja loppumatka voidaankin liikkua melko chillisti, sillä aikaa suoriutua perille on hieman vajaat pari viikkoa. Tää reitti Roman kautta ei ollut lyhin, mutta päädyttiin ajamaan täältä hyvien yöpaikkojen takia. Tässä pitäisi nyt olla hyvin tarjolla suihkuja ja mukavia pikku kyliä loppumatkan ajaksi.

Suurista kilometrimääristä johtuen meille ei ole oikein tapahnut mitään tässä viime päivinä. Samasta syystä johtuen ollaan nähty tosin ihan kamalasti road kill:ejä. On ollu kengurua, dingoa, koiraa ja jopa vasikka. Taitaa noi road trainit olla ennemminkin road kill traineja. Ite ajellaan vaan päivisin juuri siksi, ettei jyrättäisi mitään elukkaa.

Tältä on viime päivät näyttäny

Täällä sisämaassa on ihan älyttömän kuivaa. Tuolla Sapphiressa eräs äijä sanoi, että viimeksi on satanut 15kk sitten ja siltä siellä kyllä näyttikin. Tomua, tomua ja vielä vähän tomua.Viime yönä tosin saatiin vähän sadetta (ja oli muuten kylmä kanssa!), ollaan siis ilmeisesti jätetty noi kuivimmat alueet jo taakse. Ilman kuivuuden tuntee melko hyvin, sillä nenästä vuotaa limakalvojen kuivumisen takia verta melkein joka päivä. Onneksi kohta päästään taas nauttimaan rannikon kosteudesta.

Kuivaa on...

Mitähän vielä. Panamiñon pakoputki vuotaa ja Ola joutuu huomenna tiivisteidenvaihtohommiin. Muuten auto toimii ihan hyvin, mitä nyt vähän öljyä se syö.  Kilometrejä on mittarissa noin 7700 tällä hetkellä.

Ammut leiriyty meidän kanssa

Ystävällinen kookaburra piti meille seuraa eräällä leirintäalueella

Hyrr, kyllä huomaa, että täällä on talvi. Öisin saa palella ihan tosissaan. Onneksi on peittoa ja paitaa ja vielä tarvittaessa makuupussitkin löytyy. Kohta sentään helpottaa, kun päästään asumaan taloon. Romassa on muun muassa tälläistä keliä luvattu seuraavalle viikolle:

Lämmintä kesää teille sinne Suomeen!

Terkuin Elina ja Olli

Road trip Australiassa part 2

Moi!

Viime postauksessa kerroin hieman yleisesti mitä kannattaa ottaa huomioon suunniteltaessa road trippiä Ausseissa. Tuon postauksen pääset lukemaan tästä. Tässä ajattelin ensin käsitellä meidän road trippiä, mutta kun rupesin kirjoittamaan ja aloitin autosta, tuli postaukselle niin paljon mittaa, että käsittelenkin tässä pelkästään sitä :D. Saatte siis odotella meidän matkapostausta vielä tovin.

Meidän reissun suunnittelu alkoi jo oikeastaan Suomessa. Oltiin päätetty jo ennen kun tultiin Ausseihin, että kun etelässä rupeaa talvi lähenemään, lähdetään me kohti pohjoista. Ola oli alusta asti sitä mieltä, että ostetaan oma auto, koska sillä liikkuminen on vapaanpaa ja rahaakin säästyy vuokrakiesiin verrattuna. Ei oikeastaan edes harkittu julkisia kulkineita, sillä ei haluttu enää asua hostelleissa, vaan haluttiin jokin pysyvä (ja ilmainen/halpa) "majoitus". Sopivan auton etsiminen kävi kovasta työstä, sillä tarjolla on todella paljon erilaisia ja erilailla tehtyjä autoja: osa hienosti (niin kuin meidän Panamiño kjeh kjeh) ja osa huonosti.

Näitä on moneen lähtöön

Auton hankinta

Meidän auton hankinta lähti käyntiin internetistä. Selailtiin ahkerasti Gumtreetä ja lueskeltiin (tai pääasiassa Ola luki) vinkkejä camper vanin ostoon liittyen. Aika nopeasti tultiin siihen tulokseen, että hankitaan Toyota, sillä ne on yleensä melko luotettavia. Auton olisi myös hyvä olla mahdollisimman vähän ajettu ja hyvin pidetty, sekä siitä tulisi löytyä joko pop top, eli nostettava katto tai vaihtoehtoisesti sen tulisi olla valmiiksi high top, eli korkea malli, jotta siellä mahtuu seisomaan. Tultiin myös siihen tulokseen, että mielummin maksetaan hyvästä enemmän kun ostetaan joku halpa paska (RIGHT CHOICE!).

Näillä kriteereillä lähdettiin liikenteeseen ja melko nopeasti törmättiinkin Panamiñon myynti-ilmoitukseen. Auto sopi kriteereihin hyvin: ajettu noin 200 000, mutta moottori uusittu muutama kymppi sitten, pop top-katto ja siististi tehty. Panamiñon pyyntihinta oli 5500 taalaa, mutta saatiin tingattua se 5000 taalaan.

Näin kolmen kuukauden autossa asumisen jälkeen ei voi muuta sanoa, kuin että ollaan todella tyytyväisiä autoomme ja siihen, että ei ostettu halvinta mahdollista. Alla hieman listaa ominaisuuksista, jotka meidän mielestä on hyvä olla jos autossa meinaa viihtyä:

Mekaniikka kunnossa

• Mieluusti vähän ajettu ja hyvin huollettu. Ex rental autoja on myynnissä paljon, mutta niiden mittarilukemat ovat monesti tähtitieteellisiä. Toki niitä on myös huollettu paljon matkan varrella. Huoltohistoria paperilla ehdoton plus.

Tiskiallas, hana ja (sähköinen) vesipumppu

• Jos autossa asuu, välillä täytyy myös tiskata ja sen on huomattavasti helpompaa jos on juokseva vesi. Voin kertoa, että itse olisin tullut varmaan viikossa hulluksi, jos tätä ei autosta olisi löytynyt.

Vesisäiliö(t)

• Jos on hana ja allas, pitää olla myös vesisäiliö(t). Meillä on auton alla kaksi reilu 30 litrasta säiliötä, jotka täytetään auton kyljessä olevasta reiästä. Nämä riittää ihan hyvin. Täällä on tosi paljon paikkoja, joissa on vettä saatavilla. säiliöiden lisäksi meiltä löytyy yksi 10 litran kanisteri, jota pidetään täytenä, jos vesi joskus sattuu loppumaan.

Tarpeeksi säilytystilaa astioille, vaatteille ja tavaroille

• Tilaa on hyvä olla niin astioille vaatteille, työkaluille kuin kaasuhellalle ja pullollekin.

Vaatekaappi

Tilaa astioille ja ruokatarvikkeille

Vaatekaapin vieressä oleva kuiva-ainekaappi

Kuiva-ainekaappi

Penkkien ja sohvan alla on säilytyslaatikot

Jääkaappi

• Joissain campereissä on vaan coolbox (kylmälaukku, joka tökätään 12 voltin pistokkeeseen), mikä ei ole puoliksikaan niin hyvä kuin jääkaappi. Paras on "three way" -jääkaappi, mikä toimii 12 voltilla, kaasulla ja 240 voltilla. Meillä jääkaappi on aina kaasulla, paitsi jos ollaan jossain missä on sähkötolppapaikka.

Kaasulla toimiva jääkaappi

Myös pieni pakastelokero löytyy
(pakastemustikat on yli puolet halvempia
kun tavalliset ja maistuu aamupuurossa
taivaalliselta)

Näppärä sänky/sohva

• Jos meinaat asua autossa kauemmin kun viikon, olisi auton hyvä olla sellainen, että viihdyt siellä. Esim. sellainen camperi missä on pelkkä sänky, jota ei saa kasaan ei oikein palvele tätä tarkoitusta. Sateisella ilmalla sisällä autossa on myös kiva syödä ja kuin paljon ne muruset sängyssä ärsyttääkään...

Huonolla kelillä autossa on kiva chillailla

Sänky pitää olla näppärä

 Korkea tai nostettava katto

• Tiskaaminen, ruoanlaitto, vaatteiden vaihto, siivous.. ylipäätään kaikki on huomattavasti mukavampaa kun autossa mahtuu kunnolla seisomaan. 

Ei ois kiva tiskata kumarassa

Toinen akku hupikäyttöön

• Autossa on kiva ladata tietokonetta ja puhelinta, joten olisi hyvä, että autosta löytyy toinen akku, joka on erotettu starttiakusta (muuten voi olla joskus kiva huomata aamulla ettei auto lähde käyntiin).

Meillä toinen akku on sohvan/sängyn alla laatikossa
ja etupaneelissa on tupakansytytin, josta otetaan virtaa

Valaistus

• Meidän autosta löytyy valoja joka lähtöön. Pari toimii 12 voltilla, pari 240 voltilla ja sitten on vielä muutama pattereilla toimiva led-valo. Tämä on vähän makuasia mistä tykkää, mutta Ola sanoo, että nykyisellä leditekniikalla ei ole järkeä käyttää muita kuin 12 volttiin kytkettäviä lamppuja. 

Oven ja pöydän yläpuolella on 12 voltin valot

Edestä löytyy 240 voltilla toimiva valo

Tiskialtaan yläpuolella on 240 voltilla toimiva loisteputki
ja pari pattereilla toimivaa lediä

Tälläisiä asioita meille tuli mieleen camperin hankintaan liittyen. Toivottavasti näistä on hyötyä muille reissaajille :).

Ja tässä teille täydellinen Camper van isolla c:llä :P No ei vaiskaa, ei täydellinen, mutta erittäin hyvä!

Panamiño <3

Terkuin Elina ja Ola

Road trip Australiassa part 1

Moikka vaan!

Tässä postauksessa ajattelin kertoa road tripille lähdöstä täällä Ausseissa. Itse ollaan tähän mennessä ajettu Sydneystä Cairnsiin. Meidän matkan kohteita en kovin tarkasti rupea käymään tässä läpi, sillä niistä voit lukea enemmän postauksista jotka alkavat tästä ja päättyvät tähän. Seuraavassa postauksessa lupaan kuitenkin tehdä jonkinlaisen yhteenvedon meidän reissusta. Aikaa meillä matkaan kului melkolailla tasan kaksi kuukautta.

Itärannikon road trip on monen reissaajan unelma. Australiassahan voi Sydneystä lähteä myös Melbournen kautta Great Ocean Roadia kohti Adelaidea ja siitä sitten joko Perthiin tai Alice Springsiin ja edelleen pohjoiseen, mutta väli Sydney-Cairns lienee kaikista suosituin ainakin back packereiden keskuudessa. Itse päädyttiin itärannikkoon juurikin tästä syystä, sillä maa ja auto olivat meille uusia joten haluttiin varmistaa, että apua on tarvittaessa helposti saatavilla. Maa on valtava ja maisemat vaihtelevat todella paljon sen mukaan minne päin suuntaat. Vaikea sanoa mikä täällä on upeinta, laajat aavikot, korkeat vuoret, vehreät sademetsät, upeat rannat vai kaikki se mitä ei olla vielä nähty. Varmaa on kuitenkin se, että mihin suuntaan tahansa lähdet, näet takuu varmasti upeita juttuja.

 

 

Kulkupeli

Matkan taittamiseen on monia vaihtoehtoja. Auton voi ostaa tai vuokrata, voi kysellä muilta autollisilta kyytiä, voi liikkua bussilla tai/ja junalla. Itse tosiaan ostettiin auto ja näin ensimmäisen road tripin jälkeen voi melkein sanoa, että se on vaihtoehdoista paras (muita toki ei olla kokeiltukaan). Oma auto antaa täydellisen vapauden liikkua juuri sitä vauhtia, mitä itse haluat. Voit pysähtyä vaikka jokaisessa mielenkiintoisessa pikkukylässä, voit poiketa reitiltä ja viettää viikonlopun sisämaan ihanissa vuoristomaisemissa, voit olla liikkumatta muutamaan päivään, jos löytyy kiva leirintäalue. Toki omassa autossa on myös huonot puolet: jos auto hajoaa, olisi hyvä, että osaat tehdä sille edes jotain tai sitten täytyy löytyä pätäkkää viedä se korjaamolle.

Ehkä parasta omassa autossa on kuitenkin se, että on viimein paikka tavaroille. Ei tarvitse olla koko ajan pakkaamassa ja purkamassa rinkkaa ja kaivamassa sitä hammasharjaa pohjimmaisesta taskusta (en itseasiassa ole edes nähnyt omaa rinkkaani varmaan kuukauteen :D). Jos haluat lähteä johonkin, voi romut jättää autoon ja mukaan pakata vain pikkurepun. Ah miten kätevää. Oman auton kanssa liikkuen et myöskään ole sidoksissa mihinkään aikatauluihin: ei bussien vahtimista, ei check out timeja hostelleista, ei kerrassaan mitään aikatauluja (jollet niitä sitten itse itsellesi tee).

Oma auto on kuin olisi private double room mukana koko ajan

Vuokra-autolla hommasta katoaa leppoisuus, sillä yleensä jokainen päivä maksaa ekstraa ja pihinä ihmisenä et tietenkään halua maksaa paljoa. Tämän vuoksi otat auton alle ajatuksena ajaa vähintään 500 kilometriä päivässä, jotta pääset mahdollisimman halvalla perille. Voin kertoa, että ei kannata. Pääset toki perille, mutta et ehdi nähdä tai kokea yhtään mitään. Viidentenä päivänä perillä olet todennäköisesti sitä mieltä, että olisi suosiolla kannattanut lentää (olisi muuten tullut halvemmaksikin). Vuokra-auto toimii paremmin lyhyen matkan ajoihin. Australiasta löytyy useita autonvuokrausyrityksiä. Useimmin teillä näkee Jucyjä. Jos hinnan puolesta mietit, että oma auto on kallis, niin tässä vähän yksinkertaista vertailua: me maksettiin Panamiñosta 5000 taalaa ja matka Sydneystä Cairnsiin kesti 2kk. Esimerkiksi Jucyllä (Nissan El Grand) olisi hintaa tuolle ajalle tullut 5084 taalaa (esimerkin auto ei ole halvin mahdollinen, sillä noissa pienissä campereissä ei asu Erkkikään viikkoa kauempaa). Nyt me kuitenkin saadaan (ainakin jotain :D) takaisin kun myydään Panamiño. Vuokra-autosta se on money long gone.

Juna ja bussi antavat hieman lisää vapautta. Lähes kaikissa "reissunbuukkausmestoissa" myydään bussipasseja, joilla voit tietyn ajan reissata tietyn yhtiön kulkupeleillä yhdellä maksulla. Tämä antaa sinulle vapautta ja voit liikkua juuri sellaista vauhtia kun tahdot. Toki miinuksena tässä on, että ihaniin pieniin vuoristokyylin voi olla hankala poiketa, jos ne eivät kuulu sallittujen bussivuorojen listaan. Tulet siis todennäköisesti liikkumaan paljon pelkissä turistipaikoissa. Jos kuitenkin olet yksin reissaava tyttö, joka ei osaa edes vaihtaa rengasta autoon, on tämä ehdottomasti järkevämpää kuin auton osto tai edes vuokraus. Linkin takaa löydät esimerkin Greyhoundin tarjonnasta. Kolme kuukautta voimassa oleva bussipassi välille Sydney-Cairns näyttää netistä ostettuna maksavan noin 475 taalaa. Vinkkinä voin kuitenkin sanoa, että aiemmin mainitut "reissunbuukkausmestat", joita löytyy lähes joka kadulta, myyvät näitä monesti paljon huokemmilla hinnoilla.

Kimppakyydit ovat myös oiva keino taittaa matkaa. Varsinkin suosituimmmilla väleillä on aina menijöitä. Ilmoituksia voi selailla esimerkiksi netistä tai hostellien ilmoitustauluilta. Tämä on halpa keino matkustaa, monesti jaat vain polttoainekulut. Toki miinuksena myös se, ette useinkaan pääse itse vaikuttamaan matkan pysähdyspaikkoihin tai kohteisiin.

Aika

Toinen tärkeä asia laittaa mietintämyssyyn on reissuun käytettävä aika. Aika kannattaa mieluummin arvioida ylä kuin alakanttiin stressin välttämiseksi. Meidän matka kesti sen kaksi kuukautta ja voin sanoa, ettei tuota väliä kannata liikkua ainakaan yhtään nopeammin (ei ne Greyhoundin bussipassitkaan suotta ole voimassa 3kk). Joitain paikkoja jäi jo nyt meiltä näkemättä ja välillä ajettiin monta päivää ilman kunnon pysähdystä. Paras vaihtoehto on tietysti se, että reissulle ei ole lyöty loppupäivämäärää valmiiksi etukäteen vaan saat reissata ihan omaan tahtiin. 

Mitähän vielä.. Seuraavassa postauksessa tosiaan käsittelen asiaa näkökulmasta "Sydney-Cairns ja oma auto", joten tarkempia vinkkejä ja kertomusta meidän reissuta tulossa sinne!

Terkuin Elina