Moi!
Meillä rupeaa olemaan reisun loppu käsillä. Ensi viikon sunnuntaina hypätään koneeseen kohti Helsinkiä. Ihanaa! Kyllä onkin kiva päästä kotiin pitkän reissun jälkeen. Jotenkin alkaa olla jo niin väsynyt fiilis reissaamiseen, että arki ja rutiinit tuntuu erittäin houkuttelevilta. Vielä kuitenkin viikko nautitaan Thaimaan lämmöstä (ei niinkään säästä, sillä ainakin Forecan mukaan luvassa on lähinnä pilvistä ja sateista).
Ollaan tällä hetkellä Koh Lantalla ja täällä majaillaan siihen asti, kunnes pitää lähteä. Viimeiseksi illaksi mennään hotelliin lähelle Phuketin lentokenttää ja se saakin olla tarpeeksi Phuketista. Sellainen turistihelvetti kuuleman mukaan, ettei aiota edes katsastaa koko mestaa.
Ei kuitenkaan olla täällä Lantalla ihan koko aikaa majailtu, sillä välissä käytiin Koh Kradanilla. Koh Kradan on rauhallinen, kaunis ja pieni. Saarella on mittaa vain noin 4 kilometriä. Kradanille lähdettiin Snorklauksen perässä ja sitä sieltä myös löytyi. Ihan kivasti nähtävää, mutta ei kuitenkaan vetänyt vertoja Balin Amedille. Kradanilla vietettiin kolme yötä bambumajassa rannan tuntumassa ja päivisin chillailtiin rannalla ja snorklattiin. Rentoa ja kivaa.
Kradanilla ei ollut juuri muuta tekemistä, kuin edellä mainitut aktiviteetit, sekä tietysti kaljan juonti. Kalja oli tosin erittäin kallista, joten se hieman hillitsi intoa. Kaikki muukin oli kallista, mutta ehkä saari oli ihan näkemisen arvoinen. Viimeisen päivän snorklaus sai vähän ikävän lopun, kun Ola tökkäsi kätensä merisiiliin. Ärräpäitten saattelemana suunnattiin sitten rantaan, jossa paikalliset antoivat limeä ensihoidoksi. Pikaisen kyselykierroksen jälkeen selvisi, etteivät otukset ole myrkyllisiä, mutta piikit voivat kuulemma jäädä ihon alle pitkäksi aikaa. Hotellin pitäjä-äijä sanoi joskus astuneensa merisiilin päälleja piikit olivat jalassa näkyvillä vielä vuodenkin päästä.
Kradanilta palattiin takaisin Lantalle keskiviikkona, jonka jälkeen ei olla tehty paljon mitään. Arskaa altaalla, arskaa rannalla, ruokaa ja lepoa. Juha ja Henna suuntasivat pari päivää sitten Phuketiin ja niiden kotilento lähtee huomenna. Meillä ei vielä ole kiire.
Eilen käytiin paikallisessa löytöeläintalossa visiitillä ja paikka oli yllättävän siisti ja hieno. Kisut ja koiruudet saavat tuolla hyvää hoitoa. Tiloissa toimii myös saaren ainoa eläinlääkäri. Tavattiin muun muassa kaksi jalkainen koira, joka ei kyllä hävinnyt pätkääkään kavereilleen.
Tänään keli onkin hellinyt meitä ja vettä on ripotellut käytännössä koko päivän. Käytiin kuitenkin ajelemassa mopolla ympäri saarta. Vanha kaupunki oli ihan kiva pieni kylä, jonka hinnat olivat huomattavasti maltillisemmat, kuin isomman Saladanin. Huomenna aamusta otetaan vielä mopo alle ja kurvaillaan jonnekin. Sen enempää suunnitelmia ei taas tällä erää ole. Toivottavasti kelit paranisivat ja päästäisiin vielä nauttimaan auringonpaisteesta.
Sellainen vinkki mopon vuokraamisesta muille reissaajille, että älkää koskaan luovuttakko passianne vuokrafirman haltuun. Täällä sitä tunnutaan vaativan monessa paikassa (mm. meidän hotellilla), mutta hieman etsimällä löytyy takuuvarmasti firma, jolle pelkkä kopio riittää. Passin jättäminen jonkun vieraan haltuun on erittäin iso riski. Ongelmatilanteessa sinulla ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin tehdä, niin kuin vuokrafirma sanoo (eli usein maksaa iso summa rahaa), jos passisi on heillä. Paikallista poliisia ei myöskään näihin liittyvät huijaukset kiinnosta, joten ilman passia olet melkoisen liemessä ja ainoa keino saada passi takaisin on maksaa. Chiang Maissa tähän liittyvät huijaukset ovat melko yleisiä. Lisää tästä linkistä. Olkaahan varovaisia!
Terkuin Elina ja Ola
Meillä rupeaa olemaan reisun loppu käsillä. Ensi viikon sunnuntaina hypätään koneeseen kohti Helsinkiä. Ihanaa! Kyllä onkin kiva päästä kotiin pitkän reissun jälkeen. Jotenkin alkaa olla jo niin väsynyt fiilis reissaamiseen, että arki ja rutiinit tuntuu erittäin houkuttelevilta. Vielä kuitenkin viikko nautitaan Thaimaan lämmöstä (ei niinkään säästä, sillä ainakin Forecan mukaan luvassa on lähinnä pilvistä ja sateista).
Ollaan tällä hetkellä Koh Lantalla ja täällä majaillaan siihen asti, kunnes pitää lähteä. Viimeiseksi illaksi mennään hotelliin lähelle Phuketin lentokenttää ja se saakin olla tarpeeksi Phuketista. Sellainen turistihelvetti kuuleman mukaan, ettei aiota edes katsastaa koko mestaa.
Ei kuitenkaan olla täällä Lantalla ihan koko aikaa majailtu, sillä välissä käytiin Koh Kradanilla. Koh Kradan on rauhallinen, kaunis ja pieni. Saarella on mittaa vain noin 4 kilometriä. Kradanille lähdettiin Snorklauksen perässä ja sitä sieltä myös löytyi. Ihan kivasti nähtävää, mutta ei kuitenkaan vetänyt vertoja Balin Amedille. Kradanilla vietettiin kolme yötä bambumajassa rannan tuntumassa ja päivisin chillailtiin rannalla ja snorklattiin. Rentoa ja kivaa.
 |
| Autiota hiekkarantaa... |
 |
| Kuunsilta |
 |
| Meidän kaksikerroksinen neljän hengen bambumaja |
 |
| Yläkerran makuusoppi |
Kradanilla ei ollut juuri muuta tekemistä, kuin edellä mainitut aktiviteetit, sekä tietysti kaljan juonti. Kalja oli tosin erittäin kallista, joten se hieman hillitsi intoa. Kaikki muukin oli kallista, mutta ehkä saari oli ihan näkemisen arvoinen. Viimeisen päivän snorklaus sai vähän ikävän lopun, kun Ola tökkäsi kätensä merisiiliin. Ärräpäitten saattelemana suunnattiin sitten rantaan, jossa paikalliset antoivat limeä ensihoidoksi. Pikaisen kyselykierroksen jälkeen selvisi, etteivät otukset ole myrkyllisiä, mutta piikit voivat kuulemma jäädä ihon alle pitkäksi aikaa. Hotellin pitäjä-äijä sanoi joskus astuneensa merisiilin päälleja piikit olivat jalassa näkyvillä vielä vuodenkin päästä.
.jpg) |
| Paradise |
Kradanilta palattiin takaisin Lantalle keskiviikkona, jonka jälkeen ei olla tehty paljon mitään. Arskaa altaalla, arskaa rannalla, ruokaa ja lepoa. Juha ja Henna suuntasivat pari päivää sitten Phuketiin ja niiden kotilento lähtee huomenna. Meillä ei vielä ole kiire.
Eilen käytiin paikallisessa löytöeläintalossa visiitillä ja paikka oli yllättävän siisti ja hieno. Kisut ja koiruudet saavat tuolla hyvää hoitoa. Tiloissa toimii myös saaren ainoa eläinlääkäri. Tavattiin muun muassa kaksi jalkainen koira, joka ei kyllä hävinnyt pätkääkään kavereilleen.
 |
| Se juoksee kuulemma rannalla ja jahtaa kissoja |
 |
| Ruokaaaaa! |
Tänään keli onkin hellinyt meitä ja vettä on ripotellut käytännössä koko päivän. Käytiin kuitenkin ajelemassa mopolla ympäri saarta. Vanha kaupunki oli ihan kiva pieni kylä, jonka hinnat olivat huomattavasti maltillisemmat, kuin isomman Saladanin. Huomenna aamusta otetaan vielä mopo alle ja kurvaillaan jonnekin. Sen enempää suunnitelmia ei taas tällä erää ole. Toivottavasti kelit paranisivat ja päästäisiin vielä nauttimaan auringonpaisteesta.
Sellainen vinkki mopon vuokraamisesta muille reissaajille, että älkää koskaan luovuttakko passianne vuokrafirman haltuun. Täällä sitä tunnutaan vaativan monessa paikassa (mm. meidän hotellilla), mutta hieman etsimällä löytyy takuuvarmasti firma, jolle pelkkä kopio riittää. Passin jättäminen jonkun vieraan haltuun on erittäin iso riski. Ongelmatilanteessa sinulla ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin tehdä, niin kuin vuokrafirma sanoo (eli usein maksaa iso summa rahaa), jos passisi on heillä. Paikallista poliisia ei myöskään näihin liittyvät huijaukset kiinnosta, joten ilman passia olet melkoisen liemessä ja ainoa keino saada passi takaisin on maksaa. Chiang Maissa tähän liittyvät huijaukset ovat melko yleisiä. Lisää tästä linkistä. Olkaahan varovaisia!
 |
| Old town |
%2B(2).jpg) |
| Kisurakkautta |
Terkuin Elina ja Ola
